Ääriliikkeet tahrasivat juhlapäivää

Kasvava maahanmuutto ja pakolaisvirta uhkaavat jakaa suomalaisia yhä enemmän kahtia, ja se näkyi ikävällä tavalla myös itsenäisyyspäivän iltana Helsingin kaduilla. Pieni joukko marssijoita ja mellakoitsijoita yhteiskunnan äärilaidoilta oli liikkeellä, ja poliisi joutui käyttämään voimaa ja kovia otteita pitääkseen joukot erossa toisistaan. Tällainen liikehdintä on vielä harvinaista Suomessa, mutta mallit maailmalta tekevät tuloaan meillekin.

Mellakointi pääkaupungissa jätti ikävän tahran itsenäisyyspäivän viettoon, joka muuten sujui koko maassa arvokkaasti ja asianmukaisesti.

Vaikka levottomuudet saivat mediassa suuren huomion, on kuitenkin hyvä muistaa, että asialla oli vain muutamia satoja kiihkomielisiä äärilaitojen ihmisiä.

Edes sateinen ja tuulinen koiranilma ei pidätellyt noita kansalaisia.

Kansallismielisessä 612-soihtukulkueessa arvioitiin olleen 200 - 300 mielenosoittajaa. Heidän viestinsä kiteytyi huutoihin "rajat kiinni" ja "Suomi ensin".

Vapaus pelissä -vastamielenosoitukseen osallistui arviolta toista sataa ihmistä. He olivat liikkeellä mottonaan "pakkovaltaa vastaan" ja "vapauden puolesta". Heidän tarkoituksensa oli sulkea vaikka väkivalloin soihtukulkueen reitti.

Poliisi oli arvioinut tulenaran tilanteen jo ennakkoon oikein ja oli varustautunut iltaan vahvasti.

Käsirysy ja kahakointi saatiin estettyä, kun poliisivoimat saartoivat vastamielenosoittajien väen. Kuten asiaan kuuluu, joukko purki pettymystään syyttämällä poliisia ylimitoitetuista otteista.

Oivallisen aiheen syytöksiin antoi se, että poliisi varoitusten jälkeen ampui muoviammuksia kohti rettelöitsijöitä.

Poliisin toiminta ansaitsee tunnustuksen. Päättäväiset otteet estivät soihtukulkueen ja vastamielenosoittajien välisen yhteentörmäyksen, josta olisi voinut seurata pahaa jälkeä ja esimerkiksi mittavia henkilövahinkoja.

Myös kaikenlainen ilkivalta ja vahingonteot olivat tällä kerralla melko vähäisiä.

Tilanteen hallinta on viesti siitä, että tällaisten rettelöintien yritykset eivät palvele ketään eivätkä mitään.

Kun ajankohdaksi oli valittu itsenäisyyspäivä, se kertoo, kuinka eri tavoin Suomen itsenäisyys voidaan ymmärtää ja millaisia yhteiskunnallisia tavoitteita eri osapuolilla on.

Kansallismielinen soihtukulkue katsoi puolustavansa sellaisia arvoja, joita esimerkiksi maahanmuutto uhkaa.

Vastamielenosoittajat puolestaan katsovat, että kansallismieliset uhkasivat oikeita arvoja kuten esimerkiksi vapautta, kansainvälisyyttä tai monikulttuurisuutta.

Itsenäisyyspäivän vieton kokonaiskuva kuitenkin paljastaa, että itsenäisen Suomen perusarvot ratkaistaan aivan muilla foorumeilla kuin pääkaupungin sateisilla kaduilla.

Se mikä kansaa todella yhdistää, ovat edelleen Linnan juhlat. Yleisradion lähetyksellä oli noin 2,5 miljoonaa katsojaa.

Kommentoi