Missä viipyy luvattu hymy, operaattorit?

Tuttavani, ikäihmisiin kuuluva rouvasihminen, välttää kaikin keinoin käymistä matkapuhelinoperaattoreiden pakeilla.

Rouva on ihan tolkun ihminen, nokkela ja tietäväinen, mutta silti hän kokee jäävänsä näsäviisaiden myyjien jalkoihin.

– He katsovat nenänvarttaan pitkin, että mitähän tuokaan mummu mistään ymmärtää. Ja sitten he alkavat puhua kummallista kieltä.

Hän ihmettelee, miten hienoissa ja komeissa tiloissa kaikki elisat, dna:t ja "mitä niitä nyt onkaan" majailevat, mutta asiakaspalvelu ontuu.

– Luulisi, että juuri palvelu on tärkeä kilpailuvaltti. Emme me vanhatkaan seniileitä ole, vaikka emme olekaan perillä kaikista teknisistä kommervenkeistä.

Tv-mainoksissa operaattorit vakuuttavat asiakkaan saavan hymyn kaupan päälle.

– Minä koen saavani korkeintaan säälivää virnuilua.

Kävinpähän minäkin muutaman operaattorin putiikissa, pitkästä aikaa.

Ensimmäisessä tiskin takana istui nuori mies, jolle kerroin tarvitsevani uuden sim-kortin. Palvellessaan minua hän pureskeli purukumia ja joi pahvimukista kahvia.

Anteeksi, en ymmärtänyt häiritseväni hänen ruokatuntiaan. Siksi kai en sitä hymyäkään nähnyt.

Toisessa liikkeessä jonotin melkein varttitunnin. Kun vihdoin pääsin myyjän pakeille, hän, noin viisikymmenvuotias mies, kuunteli asiani ja vastasi yhdellä lauseella ilmoittaen, että haluamaani tavaraa ei ole.

Kysyin, tuleeko tuotetta lisää. "Tulee, mutta menee heti. Ei ole maahantuojallakaan."

Eikä siinä sitten muuta. En välittänyt kysyä, voisinko varata tuotteen, eikä myyjäkään sitä ehdottanut. Lähdin pois.

Kolmannessa liikkeessä myymälän tietojärjestelmä oli kaatunut, mutta se ei estänyt myyjää järjestämästä minulle toivomaani tavaraa saman tien.

Tiedän tarkkaan, missä liikkeessä asioin seuraavan kerran.

JAANA-STIINA ALA-KORPI

Kommentoi

Luetuimmat kolumnit
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat yleisolta
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat paakirjoitukset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi