Selkeä suomen kieli kysyy osaamista

Vuolaissa vaalipuheissa hyvästä suomen kielestä ei varsinaisesti ole ollut ylitarjontaa. Vaikeat päivänpoliittiset aiheet kääntyvät liian usein vielä mutkikkaammiksi sanoiksi ja koukeroisiksi lauseiksi. Englanti tuppaa sotkemaan jopa totutusti hyvien sanankäyttäjien kielen.

Ongelmallista on myös se, että suomalaiseen poliittiseen puhetapaan kuuluu valitettavasti yhä etäännyttäminen. Poliitikot käyttävät mielellään vieraskielisiä termejä ja politiikan sisäpiirin puheenpartta, jargonia. Valitettavasti se tyyli tarttuu herkästi myös toimittajiin, joiden tehtäviin kuuluu tehdä ympäröivä yhteiskunta ymmärrettäväksi.

Poliitikon pirtaan vaikeaselkoinen tyyli usein sopii, sillä se päästää ehdokkaan pälkähästä ilmaisemasta tarkasti, mitä hän todella tarkoittaa. Samalla kansalainen kotisohvalla ja toriaukiolla ihmettelee vaikeimmillaan jopa käsittämättömäksi mutkistuvaa kieltä.

Esimerkkejä koukerokielestä riittää. Vierasperäinen sana insentiivi ei tee 'houkuttimesta' yhtään parempaa kuulijan korvissa, eikä haircut kerro sujuvammin talouspolitiikan aikeista kuin suomenkielinen 'velkojen leikkaus'.

Puhuja ei muutu yhtään älykkäämmäksi, jos asia kerrotaan vaikeasti vieraalla kielellä. Se aika, jolloin englannin kielen osaaminen osoitti puhujan kansainvälisyydestä kuuluu menneisyyteen. Englannilla ei enää erotu.

Vaikeiden asioiden pukeminen selkeäksi ja yksinkertaiseksi suomen kieleksi on kaikkein vaikeinta. Siinä mitataan paljaimmillaan kielen käyttäjän ajattelu ja ymmärrys.

Suomen kieli kuuluu maailman mitassa pieniin kieliin. Kielen kehittymistä ja kehittämistä ei siksi tule pitää itsestäänselvyytenä. Jos Ranska on pysyvästi huolissaan ranskan kielen puolesta, myös suomalaisten tulee kantaa huolta ainutlaatuisesta kielestään.

Yhteiskunnallisten vallanpitäjien käyttämä kieli voi osoittaa, minkälaiseksi kieliympäristö on muuttumassa. Tämänkin takia päättäjien käyttämään kieleen tulee kiinnittää huomiota.

Yliopistot ovat tärkeitä. Kunnianhimoinen tutkimus ei voi tapahtua vain englanniksi. Suomea tulee käyttää vaativissa teksteissä, sillä se kehittää kieltä. Yliopistokielen typistyminen taannuttaa myös kansalaisten ilmaisun.

Maailman huippuyliopistoksi tähtäävä Aalto-yliopisto on herättänyt keskustelua suomen kielen tarpeellisuudesta tieteellisessä maailmassa.

On esiintynyt arvioita, että yliopistojen tarkoitus ei enää olisikaan kouluttaa opiskelijoita kansallisiin tarpeisiin, vaan kansainvälisille tieteen huippuestradeille. Tämä olisi iso muutos.

Englanti on kiistaton tieteen valtakieli, mutta tieteen täytyy palvella edelleen ympäröivää yhteiskuntaa. Se on myös korkeakoulujen tehtävä.

Uudet kansanedustajat ovat avainasemassa siinä, miten äidinkieltä kohdellaan. Kielen huomioiminen on palvelus kansanvallalle. Laadukkaamman kielellisen ilmaisun ansiosta myös äänestysprosentti voisi nousta.

Kansalaisten ei tarvitsisi tarpoa jargonin yli päästäkseen selville, mistä kulloinkin on kyse.

Kommentoi