Pääkirjoitus: Kieli- ja maakuntarajat pitää nyt ylittää pohjalaisen korkeakoulutuksen puolesta

Korkeakoulutuksen merkitys pohjalaismaakunnille on erittäin suuri. Vaasalle yhteensä kuusi eri korkeakoulua antavat erityisen paljon. Yhtenä kaksi- tai kolmikielisenä yliopistona ne antaisivat vielä paljon enemmän. Se tulee ymmärtää ajoissa, ennen kuin on myöhäistä.

Suomen 1970-luvun jälkeisestä aluekehityksestä näkee, kuinka yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat taanneet elinvoiman, vireyden ja houkuttavuuden. Menestyjäkaupungeissa on lähes poikkeuksetta yliopisto. Niiden läheisyyteen kerääntyy yrityksiä sekä muuta taloudellista ja kulttuurillista toimeliaisuutta.

Yliopisto säteilee ympäri maakuntaa, mutta korkeakoulutusta luonnehtii yhä korostetummin myös kansainvälisyys. Vaasan yliopiston erikoistuminen bisnesyliopistoksi, joka toimii kiinteästi kansainvälistä kauppaa tekevien pohjalaisyritysten kanssa, vielä korostaa kansainvälistymistä.

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto laati opetusministeriön pyynnöstä vision Pohjanmaan korkeakouluille. Avainasioina selvityksessä ovat tiivistyvä yhteistyö ja lopulta yhdistyminen. Visiossa korkealle on nostettu kaksikielinen yliopisto.

Nyt näyttää siltä, että Turussa päämajaansa pitävä Åbo Akademi, Helsingistä johdettava ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu eli Hanken ja Helsingin yliopisto eivät näe kovin tärkeänä juuri pohjalaisen korkeakoulutuksen vahvistamista.

Helsingin yliopisto haluaa pitää kiinni ruotsinkielisestä juristikoulutuksestaan Vaasassa. Helsinki ja Turku eivät tällä hetkellä tue ajatusta kaksikielisestä korkeakoulusta, joka olisi ainutlaatuinen Suomessa. Yllättävää on se, että kaksikielistä pohjalaista korkeakoulutusta ei tue myöskään kaksikielisyyden nimeen muuten vannova Pohjanmaan liitto.

Kaksikielisen yliopiston kannalla ovat rehtori Kuusiston selvityksessä Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan kaupunki sekä selvitykseen osaa ottaneet yritykset UPC ja Wärtsilä.

Näyttää selvältä, että korkeakouluverkosto kutistuu nykyisestä. Katse kohdistuu väistämättä Etelä-Suomen ulkopuolisiin yliopistoihin.

Suomen pienimpiin yliopistoihin kuuluva Vaasan yliopisto on vaaravyöhykkeessä. Pohjalaisten pitää löytää samanlainen tahto yliopiston puolustamiseksi kuin 1966, jolloin yliopiston edeltäjää, Vaasan kauppakorkeakoulua perustettiin.

Kyse ei ole kielestä, vaan laajan Pohjanmaan elinvoimasta. Suomen- ja ruotsinkielisten tulisi löytää samanlainen yhteishenki kuin Vaasan keskussairaalan puolustamisessa. Sotakirveet on haudattava, ja yhteiseen rintamaan tulee hakea Seinäjoki ja sen ammattikorkeakoulu.

Mikäli kokoavaa näkemystä ei löydy, yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona voi olla pohjalaiskaupunkien kurjistuminen Etelä-Suomen yliopistojen etäpesäkkeiksi, filiaaleiksi. Niiden asema on väistämättä toissijainen keskuksiin verrattuna. TONI VILJANMAA

Kommentoi