Vaasan kauhuskenaario

Äsken saamani puhelu innoitti tämän kolumnin kirjoittamiseen. Viime päivien ajanvietteenä on jälleen esitetty Vaasan ja Seinäjoen väliseen marssijärjestyskisaan liittyviä ajatuksia. Kumpi onkaan oleva vahvempi näistä pohjalaisista kasvukeskuksista?

Vaasalaisina tietysti toteamme, että ilman muuta Vaasa. Eteläpohjalaisystävillämme saattaa olla muita kuvitelmia, ja ne heille sallittakoon.

Mutta miten kasvattaa ja kehittää kotikaupunkiamme ja miksi se on niin tärkeää?

Voidaan jopa ajatella, että meillä on kaikki jo nyt niin hyvin, että on samantekevää, kasvaako vai kuihtuuko Vaasan seutu Vaasa keskuskaupunkinaan. Valitettavasti reaalimaailmassa ihan paikallaan pysyäkseenkin on jaksettava juosta, jotta asukkaille voidaan myös jatkossa tarjota heidän tarvitsemansa palvelut, ja mielellään vähän ekstraakin.

Menestyäkseen asumis-, työskentely- ja yrityspaikkana kaupungin on oltava toimintaympäristönä houkuttelevampi kuin kilpailevat sijaintipaikat. Kaupungin vetovoima opiskelupaikkana ja matkailukohteena sekä kaupan, kulttuurin ja vapaa-ajan keskuksena ennakoi sen menestymistä. Vaasan seutu kuihtuu ilman koko työssäkäyntialueen yhteistyötä.

Vaasan kauhuskenaario on taantuminen ja putoaminen pois Suomen tärkeimpien kasvukeskusten joukosta.

Muuttoliike tuo Vaasaan uusia asukkaita, mutta samaan aikaan Vaasasta muutetaan koulutuksen tai työn perässä. Vaasaan muuttaa opiskelijoita, mutta heistä pääosa lähtee yhä pois valmistumisvaiheessa.

Yliopisto- ja korkeakoulutoiminta on tärkeä houkuttelevuustekijä Vaasan kaupungille. Korkeakouluikäluokat pienenevät ja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, eri alojen sekä yliopisto- ja korkeakoulupaikkakuntien välinen kilpailu opiskelijoista kiristyy entisestään. Yliopistot ovatkin hakeneet kumppanuuksia ja verkottumista sekä keskenään että ammattikorkeakoulujen kanssa.

On haaste vaasalaiselle yliopistotoiminnalle, Vaasan kaupungille ja paikalliselle elinkeinoelämälle löytää riittävät menestymisedellytykset keskinäisestä yhteistyöstä sekä verkottumisesta kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistoimintaryhmiin. Kauhuskenaario: tässä ei onnistuta ja vaasalainen yliopistotoiminta pyyhkiytyy pois maan pienimpien yliopistoyksiköiden mukana.

Vaasan poliittinen, kielellinen ja kulttuurillinen monimuotoisuus voi ilmetä myös kehitystä jarruttavina ristiriitoina ja kyvyttömyytenä saada aikaan yhteisiä päätöksiä. Siitä seuraa huono menestys valtakunnan ja Euroopan laajuisessa aluepolitiikassa.

Jos ajaudutaan riitaisaan reviirien puolustamiseen, häviää yhteinen kehittämistahto ja yhä useammat toimijaryhmät turvautuvat puolustavaan ja kehitystä jarruttavaan selviytymisstrategiaan. Tämä johtaisi lamaantumiseen, viihtymättömyyteen ja lopulta muuttamiseen pois seudulta, joka ei tarjoa houkuttelevia haasteita vaan ristiriitoja, köyhtyvää yritystoimintaa, purkautuvia verkostoja ja koko seudun taantumista.

Suomi kokonaisuudessaan on Euroopan reuna-aluetta, jota ei suosi ilmasto eikä sijainti. Taantumisen skenaarion toteutumista vastaan joudutaan taistelemaan jo nyt monissa Suomen kunnissa. Siksi myös Vaasan seudulla vaaditaan päämäärätietoista työtä positiivisen kehityksen hyväksi.

Johanna Ahopelto

Kirjoittaja on vaasalainen yrittäjä