Vaasan kasvu ja kehitys

Tätä edeltäneessä kolumnissani käsittelin Vaasan kauhuskenaariota, joten nyt on luonnollisesti positiivisen skenaarion vuoro.

Vaasan väkiluku ei ehkä ole 2000-luvulla kasvanut aivan tavoitteiden mukaisesti, mutta se on kuitenkin kasvanut. Positiivista muuttoliikettä on sekä kaupunkiin että sen ympäristökuntiin.

Realistisia tulevaisuudenodotuksia ovat sekä ennallaan säilymisen että kasvun skenaariot.

Vaasassa on hyviä mahdollisuuksia positiivisen kasvuskenaarion toteutumiseen. Vaikka seudulla on jääty voimakkaimpien kansallisten ja EU-rahoitteisten kehittämistoimenpiteiden ulkopuolelle, paljon on saatu aikaan omin voimin.

Ulkopuolisen kehittämisrahoituksen vähäisyys lienee johtanut sen korvautumiseen innovatiivisilla ratkaisuilla, jotka ovat erityisen harkittuja ja kestäviä. Luodut rakenteet ovat lujia ja perusta vakaa.

Vaasassa on vauraita ja kasvavia yrityksiä sekä vahvoja osaamisaloja. Energiaosaamiseen perustuva teollisuus on Suomen vahvinta.

Energiaklusterin ydinasema lujittuu alan kärkiteollisuuden, sitä palvelevan alihankintaverkoston sekä alan koulutuksen kehittymisen myötä. Muilla aloilla ei silti ole vastaavanlaajuista kehitystä, mutta orastavia kasvualoja on useita, kuten median, liiketoiminnan ja hyvinvoinnin osaamiseen perustuvat alat.

Kasvavat ja kehittyvät yritykset houkuttelevat osaajia Vaasaan.

Viime vuosina Vaasasta on myös siirtynyt paljon osaajia Etelä-Suomen ja ulkomaisillekin työmarkkinoille. Monet vastavalmistuneet nuoret ovat löytäneet ensimmäisen työpaikkansa muualta kuin Vaasan seudulta. Osaajien lähteminen ei välttämättä ole kuitenkaan lopullinen menetys, sillä kaupunki houkuttelee myös paluumuuttajia.

Kaupungin houkuttelevuustekijöitä sekä asukkaille että yrityksille on kehitettävä entistä aktiivisemmin. Ei riitä, että vaasalaiset itse tietävät, miten hyvä paikka kaupunki on asua, elää ja työskennellä. Tätä ilosanomaa on jaksettava tuoda ulkopaikkakuntalaistenkin tietoon, jotta kaupunkimme yhä pysyy Suomen parhaiten kehittyvien kaupunkien joukossa. Kestävä, kaupungin erilaiset toimijat huomioon ottava kehitys takaa turvatun tulevaisuuden kaupunkiseutujen välisessä kiihtyvässä kilpailussa.

Verkostoitumisessa on kasvun ja kehityksen edellytyksiä. Pienenä mutta palveluiltaan kattavana kaupunkina Vaasa tarjoaa hyviä mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämisen kannalta tärkeiden toimijoiden keskinäiseen verkostoitumiseen.

Keskinäisen luottamuksen kehittämisessä on toki haasteita. Työnjaossa kohdataan myös taantumisen skenaariolle tyypillistä reviirien puolustamista.

Elinkeinoelämän kannalta edes säilymisen skenaariolle tyypillinen rauhaisa rinnakkaiselo ei riitä, on päästävä kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön ja löydettävä yhteiset intressit. Tämä vaatii vahvaa kehittämistahtoa ja menneiden vuosien pettymysten ja menetysten painolastista irtaantumista.

Kasvun ja kehityksen skenaarion toteutumiseksi tarvitaan rakentavaa ja luovaa innovaatiostrategiaa. Pohjanmaalta on perinteisesti totuttu rohkeasti lähtemään pois, "kultaa vuolemaan". Olisiko nyt jo aika kääntää suunta kunnolla tännepäin?

Johanna Ahopelto

Kirjoittaja on vaasalainen yrittäjä