Väärä varuskunta - väärä kieli?

On puolustusministeri Stefan Wallin myrskyn silmään joutunut!

Hän lakkauttaa Pohjois-Karjalan Prikaatin ja Kauhavan Lentosotakoulun. Merivoimiin kuuluva Nylands Brigad Tammisaaressa jää henkiin.

Valehtelusta ajetaan valtakunnanoikeuteen? Syytteillä ei pelasteta Kontiolahden varuskuntaa eikä Kauhavan lentäjiä, mutta voidaan ratkaisevalla tavalla sekoittaa puolustusvoimien tiukalle kiristettyä aikataulua, ja tietenkin kerätään muutama poliittinen irtopiste.

Kukapa muistaisi enää parin vaalikauden takaisia poliittisen ohjauksen mestarinäytteitä?

Maavoimien esikunta Mikkeliin lakkautetun Savon Prikaatin tilalle. Kontiolahden ja Keuruun varuskunnat pois lakkautettavien listalta ja Kotkan Rannikkoalueen alasajo ilman, että Merivoimien komentaja tai esikunta olivat tietoisia päätöksestä.

Kaikki nämä menivät periaatteessa vastoin puolustusvoimien esitystä. Osasivat kokeneet poliittiset konkarit hoitaa asiat ilman julkista revittelyä ja sanoihinsa sotkeutumatta.

Tammisaaren kasarmialueella on oma synkkä historiansa 1920-30-lukujen vankileirinä.

Laillista hallitusta vastaan kapinaan nousseet "punaiset" odottivat tuomioitaan alkeellisissa olosuhteissa. Viikatemies niitti runsasta satoa.

Varuskunta syntyi Uudenmaan Rykmentin siirtyessä Helsingistä Tammisaareen. Joukko-osasto koulutti ruotsinkielisiä varusmiehiä ja reseviläisiä jalkaväkeen sekä tykistöön 1980-luvun lopulle saakka. Nylands Brigad on vuosikymmenien kuluessa voimakkaasti integroitunut Tammisaaren ympäristöön ja läntiselle Uudellemaalle.

Rannikkojääkärien koulutus siirrettiin 1980-90-lukujen taitteessa Upinniemestä Dragsvikiin ja koulutuskieli vaihtui ruotsiksi.

Taustalla oli Upinniemen kasarmien ahtaus sekä Suomenlinnan Rannikkorykmentin alokaskoulutuksen ja aliupseerikoulutuksen siirto Upinniemeen.

Dragsvikiin oli rakennettava rannikkojääkäri-, rannikko-ohjus- sekä venekoulutuksen vaatima infrastruktuuri pääosin Syndalenin leirialueelle. Prikaati liitettiin Merivoimiin kesällä 1998.

Tänään alueella on taisteluvenekaluston sekä ohjus- ja rannikkojääkärikoulutuksen vaatima moderni infrastruktuuri. Nämä puuttuvat tämän päivän Upinniemestä samoin kuin tarvittavat kasarmitilat.

Rannikkojääkärit harjoittelevat vuosittain yhdessä Ruotsin Amfibiopataljoonan kanssa vuorovuosin molemmissa maissa. Harjoitusalueina on käytettävissä Hästö-Busön, Jussarön, Russarön ja Örön tyhjennetyt linnakkeet sekä ympäröivä saaristo. Tarvittaessa pystytään muodostamaan EU:n käyttöön pohjoismainen amfibiotaisteluosasto.

Tunnen sekä Upinniemen että Dragsvikin olosuhteet. Tällä hetkellä majoitus- ja koulutusolosuhteet lienevät Dragsvikissä paremmat. Kuinka asiat ovat noin kymmenen vuoden kuluttua on vaikea sanoa.

Tällöin joudutaan todennäköisesti taas Dragsvikin ja Upinniemen kohdalla siirtää ei siirtää - pohdintoihin?

Silloinkaan ei voida poliittisena sivuseikkana sivuuttaa lakeihimme kirjattua toisen virallisen kielemme asemaa.

Asko Kilpinen

Kirjoittaja on prikaatinkenraali evp ja Vaasan sotilasläänin entinen komentaja