Tynnyrissä kasvatettua höynäytetään

Suomalainen kansansatu kertoo tynnyrissä kasvaneesta tai paremminkin kasvatetusta pojasta. Vanhemmat halusivat pitää pojan erossa maailman pahuudesta. Siksi hän sai kasvaa tynnyrin turvissa.

Poikahan piti päästää tynnyristä pois, kun hänen päänsä alkoi kolahdella pöntön kanteen.

Nerokkaat vanhemmat lähettivät pojan myymään voita kaupungin herroille. Herran tunsi siitä, että he katsoivat poikaan ylhäältäpäin ja heillä oli koreat vaatteet.

Poika kohtasi markkinamatkallaan koreaksi maalatun virstanpylvään, joka tuijotti häntä kopeasti. Sullottuaan voin pylvään rakoihin, poika tuli tyhjin käsin kotiin. Vanhemmat lähettivät hänet uudestaan hakemaan voista maksun. Poika ravisteli virstanpylvästä ja löysi sen juuresta rahakätkön.

Tarina opettaa, että viaton ja tietämätön selviää maailmassa. Toivottavasti.

Puolalaissyntyinen kirjailija Jerzy Ko- sinski julkaisi samaa aihetta sivuavan Being there -teoksensa vuonna 1970. Se suomennettiin nimellä Mukana kuvassa.

Mr. Change on jälkeenjäänyt rikkaan miehen puutarhuri, joka joutuu lähtemään suojatusta elämästään isäntänsä kuoltua.

Changen ainoa side ulkomaailmaan on ollut televisio, jota hän on katsellut kaiken joutoaikansa.

Lähikadulla Change jää auton töytäisemäksi. Kyydissä ollut maan mahtimiehiin kuuluvan puoliso vie puutarhurin kotiinsa ja hoitaa häntä siellä.

Change selviää sosiaalisista tilanteista muistelemalla, kuinka televisio-ohjelmissa meneteltiin.

Mahtimiehen taloon tulee vierailulle itse Yhdysvaltojen presidentti.

Laadukkaisiin vaatteisiin pukeutunutta Changea pidetään johtajana ja hänet esitellään presidentille. Maan päämies kysyy Changelta neuvoja maan taloustilanteen vakauttamiseen.

Puutarhuri toteaa, että kasvulla on oma aikansa. Niin kauan kuin juuria ei katkaista, kaikki on hyvin nyt ja tulevaisuudessakin.

Changen yksinkertaiset puheet ymmärretään suurena viisautena, ja häntä haastatellaan tv:ssä. Hänen kunniakseen järjestetään kutsuja, ja kaiken kukkuraksi rikkaan miehen rouva ihastuu komeaan puutarhuriin.

Nykyajan tynnyrissä kasvatettuja ja sinne ruokittuja ovat pelimaailmaan uponneet nuoret.

Pelit koukuttavat käyttäjänsä onnistumisen elämyksillä ja seikkailulla. Erilaiset uudet, kiehtovat maailmat ja identiteetit kutsuvat tylsän arjen vastapainoksi. Ja pelaamassahan ovat kaikki kaveritkin!

Näistä nykyajan Mr. Changeista ei ehkä tule julkisuuden lemmikkejä, vaan äärimmillään mustavalkoisiin ajatusmalleihin ja ratkaisuihin alttiita zombeja.

Venäjän toisinajattelijat kutsuvat hallitukselle uskollisia tv-kanavia zombie-laatikoiksi. Suurin osa kansalaisista kun uskoo kaiken, mitä propagandistinen media kertoo.

Lääke zombisaasteen vaaraan on mediakasvatus, jonka toivoisi olevan koulun keskeisenä tehtävänä luku- ja kirjoitustaidon jälkeen.

Mediakasvatuksen tavoitteena on kehittää kykyä nähdä arvot ja intressit, joita medioiden tuottamien tarinoiden takaa löytyy sekä kannustaa itsenäiseen ajatteluun.

Tynnyrissä kasvanut löytää kulta-aarteen vain saduissa.

RAIMO HAUTANEN

Kirjoittaja on seinäjokelainen rehtori ja taidekriitikko

Kommentoi