Taivaan tuuliin

Tässä päivinä muutamina on tullut mietittyä asiakaspalvelua tai joissakin tapauksissa palvelemattomuutta.

Erinomainen asiakaspalvelu tuo hyvän mielen pitkäksi aikaa ja asiakkaana palaa halusta kehua kyseistä yritystä ja sen hienoja työntekijöitä muillekin. Mutta sitten sattuu näitä pilviä kuluttajan taivaalle, tilanteita, jolloin ei oikein tiedä onko kyseinen yritys ylipäätään perustettu noudattamaan liiketoiminnan lainalaisuuksia.

Varasin lentoliput Vaasasta Frankfurtiin yli puoli vuotta ennen lähtöpäivää. Tässä kuukausien mittaan palveluntarjoaja on lähestynyt säännöllisin ja säännöttömin väliajoin kertoakseen aikataulumuutoksista.

Ne ovat tähän saakka pysyneet järkevissä rajoissa sotkematta kohtuuttomasti majoitus- ja autonvuokrausjärjestelyitä, joten ymmärrystä taloudellisten haasteiden kanssa kipuilevaa toimialaa kohtaan on riittänyt. Kunnes sähköpostiin ilmestyi viesti: "Lentoyhtiö NN on valitettavasti perunut Riika-Vaasa lentonsa ja tilalle on varattu uusi lento Riika-Helsinki. Valitettavasti Helsinki-Vaasa matkaa esim. junalla ei korvata."

Sekö siis palveluntarjoajan mielestä riittäisi, että asiakas pääsee oikeaan maahan, vaikkakin satojen kilometrien päähän paikasta, jonne lippunsa on maksanut?

Tuolta lennolta ei myöskään minkäänlaiseen Vaasan lähimaastoonkaan kolkuttelevaan junaan ehtisi, vaikka haluaisi. Toisekseen, jos olisin erityisesti halunnut matkailla kiskoja pitkin, enköhän olisi alun alkaen junalipun lentolipun sijasta ostanut.

Ja tärkeimpänä: jos maksan lentolipun Vaasaan, niin sinne minulla on tarve päästä eikä yösydännä jonnekin ihan muualle.

Kauankohan samalla periaatteella toimiva vaatetusliike menestyisi? "Joo, maksoithan sinä hääpuvusta, mutta me nyt kuitenkin päätettiin toimittaa vain tämä t-paita, eikä me mitään erotuksia korvata. Meillä katsos loppui silkkikangas kesken, kun ei viitsitty ostaa lisää".

Saattaisi vedellä puoti viimeisiään alta aikayksikön.

Miksi sitten juuri lentoyhtiöt tuntuvat keksivän näitä yksipuolisia sopimustulkintoja, joissa periaatteena on ottaa asiakkailta rahat, mutta tarjota vain jotain sinne päin?

Olemme kai tottuneet melko edullisiin hintoihin, ja kuin huomaamatta päätyneet tilanteeseen, jossa ei enää voi luottaa siihen, että tehty ja maksettu kuljetussopimus pitää kutiaan alkuunkaan. Tässä samanaikaisesti kun on pitänyt pientä jännitystä ilmassa siitä, katosiko menolippukin taivaan tuuliin toisen, menomatkasta vastuussa olevan lentoyhtiön huidellessa selvitystilaa povaavissa otsikoissa.

Siinä ei paljoa lohduta tieto, että saa luottokorttiyhtiön kautta aikoinaan halpalentolipusta rahat takaisin, kun Saksaan on kuitenkin maksettuna hotelli ja se mainittu vuokra-auto.

Ehkä seuraavalla kerralla kannattaa lähteä suosiolla omalla autolla? Mutta kun täältä Euroopan perukoilta on kohtuullisen monen päivän ajomatka keskisempään mantereen osaan ja ajopäiville yleensä olisi tähdellisempääkin tekemistä.

Siispä reklamoimaan toivoen, että toinenkin osapuoli noudattaisi sopimusta. Taannoin vastaavassa tilanteessa meille neuvotteluiden jälkeen järjestettiin lopulta jouluaattona taksimatka Helsingistä Vaasaan.

Johanna Ahopelto

Kirjoittaja on vaasalainen yrittäjä