Oikaistaanpa taitettu indeksi

Paavo Lipposen hallitus keksi vuonna 1995 eduskunnan suosiollisella avustuksella ottaa käyttöön niin kutsutun taitetun eläkeindeksin.

Indeksin tarkoituksenahan on varmistaa eläkkeen ostovoima elinkustannusten noustessa. Lipposen hallitus sitoi työeläkeindeksin 80-prosenttisesti hintatasoon ja vain 20 prosentin osalta palkkakehitykseen. Ennen muutosta eläkkeet oli sidottu kokonaan palkkaindeksiin eli palkat ja eläkkeet olivat nousseet samaa tahtia.

Syynä taitetun indeksin käyttöönottoon oli pelko suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Eläkerahojen loppumista pelättiin myös siksi, että nykyään väki elää huomattavasti vanhemmaksi.

Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, eivätkä eläkesäätiöiden varat ole loppuneet. Maksettujen eläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1995 lähtien, mutta eläkesäätiöiden pääasiassa ulkomaille sijoittamat varat ovat viisinkertaistuneet.

Parissa kymmenessä vuodessa palkat ovat nousseet 88 prosenttia, mutta eläkkeet vain 46 prosenttia.

Eläkkeet ovat siis jääneet huomattavasti jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Nykyisellä taitetulla työeläkeindeksillä eläkkeet jäävät 1-2 prosenttia vuodessa palkkakehityksestä.

Laskennallisen köyhyysrajan ulkopuolella elää nykyisin seitsemän prosenttia suomalaisista. Yli 75-vuotiaista köyhyysrajan alapuolella eläviä on kuitenkin 20 prosenttia ja yli 85-vuotiaista yli 30 prosenttia. Varmaan osa tästä joukosta on pelkkää Kelan takuueläkettä saavia.

Poliitikko ja valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljunen on tehnyt työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi kansalaisaloitteen.

Lokakuun lopussa aloitteen oli allekirjoittanut noin 15 000 kansalaista, mutta eduskuntakäsittelyyn päästäkseen aloite tarvitsee vähintään 50 000 allekirjoittajaa.

Eläkeindeksin muutokseen ei tarvita valtion tai kuntien rahaa. Muutoksen hinta olisi vuosittain 312 miljoonaa euroa, jos oletetaan, että reaalipalkat nousevat 1,6 prosenttia.

Summa rahoitettaisiin eläkerahastojen tuotosta, joka oli viime vuonna vaatimattomat 12 miljardia euroa. 312 miljoonaa on tästä vain 2,6 prosentin siivu.

Itse eläkerahastojen pääomaan ei koskettaisi ollenkaan.

Jos eläkeindeksin muutos toteutuu, lisääntyy eläkeläisten ostovoima. Valtion ja kuntien verotulot kasvavat. Yhteiskunnan maksamien asumis- ja toimeentulotukien määrä vähenee aikaa myöten.

Ikänsä kunniallisesti työtä tehneiden ei tarvitsekaan turvautua nöyryyttäviin sosiaalihuollon palveluihin.

Katselin Kimmo Kiljusen haastattelua Studio 55-kanavalta ja todella vakuuttavasti tämä entinen kansanedustaja ja nykyinen Vantaan kaupunginvaltuutettu asiaansa todisti. Luulisi, ettei eduskunnalle olisi konsti eikä mikään oikaista ennalleen 20 vuotta sitten pöytään nuijittu taitettu indeksi.

Kiljunen esittää kirjoituksissaan myös, että osa eläkesäätiöiden rahastotuotoista kotiutettaisiin Suomeen elvyttämään kituvaa kansantaloutta. Itse pääomia ei kuulemma kannata sijoittaa kotimaahan huonon korkotuoton pelossa.

Pääasia, että meikäläisellekin löytyy joskus eläkkeenmaksaja.

RAIMO HAUTANEN

Kirjoittaja on seinäjokelainen rehtori ja taidekriitikko

Kommentoi