Mitä rehtorille kuuluu?

Alkukesästä rehtoripääsee arvioimaan mennyttä kouluvuotta. Hän tekee esimiehelleen arviointiraportin, jossa verrataan lukuvuoden tapahtumia syksyllä laadittuun vuosisuunnitelmaan. Koulua koskevista kyselyistä ja arvioinneista kootaan lisäksi oma, graafisilla taulukoilla aateloitu pohdintansa.Tiukat lukemat näyttävät, mikä koulussa sujui ja missä on parantamisen varaa.


Kesällä valmistuvat myös koulun toiminnan rungoksi opettajien työjärjestys ja uuden lukuvuoden vuosisuunnitelmaluonnos, jota täydennetään elokuussa opettajien suunnittelupäivänä.

Rehtorin pöydälle on vuoden mittaan kertynyt pinkka erilaisia tutkimuksia. Suomen Rehtorit ry julkaisi vuosi sitten selvityksen rehtorin oikeudellisesta asemasta. Selvityksen tekijänä on OAJ:n entinen johtaja Liisa Souri. Hän muistuttaa, että rehtorin työn erityinen vaativuus ja vastuullisuus perustuvat siihen, että toiminta kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Rehtori on yhtä aikaa pedagoginen johtaja, henkilöstöjohtaja, strateginen johtaja sekä moniammatillisen ja verkostoituneen yhteistyön johtaja.

Huh! Siinähänsitä on meikäläiselle toimenkuvaa ja haastetta.

Sourin selvityksen mukaan rehtorin työn keskeisin ongelma on työmäärän jatkuva kasvaminen. Yksi merkittävä tekijä on monia kuntia vaivaava opetus- ja sivistystoimen hallinnon henkilöstöresurssien vähäisyys.

Resurssipulasta johtuu tehtävien siirtäminen organisaatiossa alaspäin, jolloin ne kasaantuvat koulujen rehtoreille. Rehtorilla on kuitenkin hyvin rajalliset mahdollisuudet hajauttaa tehtäviään edelleen.

Joskus rehtori joutuu sellaisen tehtävävuoren eteen, josta selviämiseen hänellä ei ole ammattitaitoa. En nyt tarkoita lähes päivittäistä psykologin viran hoitoa, kun rehtorina selvittelen oppilaiden välisiä ja perheiden sisäisiä ristiriitatilanteita.

Teija Vuohijokiteki muutama vuosi sitten Turun yliopistolle väitöstutkimuksen rehtoreiden jaksamisesta. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia rehtoreista kärsii ylirasituksesta ja työssä jaksamisen ongelmista. Työn vaatimukset ja voimavarat ovat tutkimuksen mukaan epätasapainossa. Erityisen vaativina rehtorit pitivät oppilashuoltoon liittyviä tehtäviä. Lähes puolet tutkituista rehtoreista haluaisi vaihtaa muuhun työhön.

Rehtorit odottavattyönsä tueksi lisäkoulutusta, esimiehen tukea ja selkeitä toimintaohjeita. Kuntatyönantajalta odotetaan selkeää henkilöstöjohtamista.

Rehtorin tärkeimmäksi tueksi paljastuu toinen rehtori! Seinäjoella työskentelevä rehtori Marko Varamäki toimii tukena kollegoilleen. Hän laati oppilaitosjohdon koulutuksessa kehittämistyönään Rehtorin käsikirjan. Varamäki kokosi 24-sivuiseen oppaaseen kattavat tiedot yhteistyötahoista, joiden kanssa rehtori tulee vuoden mittaan toimimaan. Oppaasta löytyvät koulutyössä tarvittavat keskeiset asiakirjat, lukuvuosiaikataulu ja selostus kaupungin opetustoimen toimintatavoista.

Lopuksi filosofi Pekka Himasta lainaten Varamäki kannustaa rehtoreita innostamaan työyhteisöään, suomaan vapautta, luottamaan ja olemaan reilu. Varamäki muistuttaa, että me kasvamme ihmisiksi vain suhteessa toisiin ihmisiin.