Menetyksiä vai menestyksiä?

Monet keskustelut tuntuvat kietoutuneen Vaasaa kohdanneiden menetysten ympärille.

On menetetty oma lääni ja maakuntakin pilkottiin sellaiseksi, että Vaasalle jäi pelkkä rantamato. Armeijakin poistui kaupungistamme ja valtion virastot tuntuvat valuvan Seinäjoelle.

Laivaliikenne on kalpea haamu menneisyyden loistosta, sairaanhoitopiiri on uhattuna ja Elyä piirustellaan Kokkolaan. Kaavoitus takkuaa ja investoinnit hurahtavat kauas tulevaisuuteen jos sinnekään.

Negatiivinen energia jyllää ja epäluulot sekä epätietoisuus vain ruokkivat sitä. Talous- ja muut epäselvyydet potkivat lisää liikettä kenkkuun kierteeseen, jota eivät uudet logot ja sloganit kirkasta. Miten tässä näin pääsi käymään?

Negatiiviset ilmiöt taitavat saada enemmän ilmaa siipiensä alle kuin positiiviset tosiasiat. Onko kaupungistamme kuin varkain päästetty syntymään virheellinen kuva pikkupaikkana, jolta voi viedä pois mitä vain milloin minkäkin muualla tehdyn sormiharjoittelun tuloksena?

Liekö sitten ulkopaikkakuntalaisten yleistä historian tuntemattomuutta, mutta kovasti tuntuu aiheuttavan hämmästystä, kun muistuttaa, että Vaasalla on takana loistava tulevaisuus - tai ainakin menneisyys: hetken olimme Suomen pääkaupunkina ja sotien jälkeen maamme neljänneksi suurin kaupunki. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Jospa vaihteeksi keskittyisimme korostamaan menestyksiä menetysten sijaan. Vaasa on monen mittarin perusteella menestynyt suorastaan poikkeuksellisen hyvin!

Selvisimme viime lamasta paremmin kuin useimmat muut. Mm. ABB, Vacon ja Wärtsilä tuovat työpaikkoja ja elannon vaasalaisille ja monille naapurikuntalaisille.

Turusta Wärtsilän yksikkö karsittiin, meiltä ei. Yliopistojen palvelukeskus Certian päätoimipaikka perustettiin vastikään Vaasaan.

Futurat täyttyvät tasaiseen tahtiin Airport Parkissa ja Vaasan lentoasema on matkustajamääriltään Suomen viidenneksi suurin. Ja sinne ehtiikin muutamassa minuutissa, eikä tarvitse esimerkiksi helsinkiläisten tapaan ajella naapurikaupungin puolelle.

Vaikka aikoinaan Vaasa menettikin Finlaysonin ja höyrymyllyn toiminnot, eivät rakennukset ole tyhjillään: Vaasan yliopiston, Åbo Akademin ja ammattikorkeakoulujenkin opiskelijat ja henkilökunta täyttävät käytävät.

Teknillistä tiedekuntaa puuhattiin vuosikymmenet, ja lopulta se muutama vuosi sitten saatiin, viimeisimpänä maassamme. Nyt huolehditaan siitä, ettei se ole vähäisin.

Jotain toki olemme menettäneet, mutta monessa menestyneet. Pidetään kiinni siitä ja kehitetään kaupunkiamme edelleen.

Koko Vaasan seutu on tässä asiassa samassa veneessä: ellei Vaasa pysyisi pinnalla, kastuisivat jalat muiltakin.

Joskus vain etenkin kuntaliitoskeskusteluiden ääreisloiskintaa seuratessa tuntuu siltä, että yksi soutaa, toinen huopaa, kolmas heittää ankkuria ja neljäs kiskoo tulppaa pohjasta - pidä siinä sitten peräsintä.

Samassa veneessä kun kannattaisi soutaa samaan tahtiin samaan suuntaan, jotta päästäisiin paremmin ja pikemmin perille sinne yhteiseen päämäärään.

Vahva Vaasan seutu tarvitsee vahvan Vaasan ja vahvan seudullisen yhteistyön. Käännetään siis keskustelu, työ ja toiminta akkuja lataavaksi positiiviseksi energiaksi: meillä tehdään ja osataan!

Johanna Ahopelto

Kirjoittaja on vaasalainen yrittäjä