Maakunnan mies

Seinäjoella herättää edelleen turhaa närää kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevan Puistopolun muuttaminen Matti Visannin kujaksi. Toimenpiteellä haluttiin kunnioittaa maakunnassa laajalti vaikuttanutta arkkitehtiä ja kuvataiteilijaa. Laajentuneessa kaupungissa oli myös liikaa puisto-alkuisia katuja aiheuttamassa sekaannuksia.

Matti Visanti (1885-1957) ei suunnitellut Seinäjoelle vain yleisönosastoletkautusten mukaista "paria rakennusta". Hänen ansioluettelostaan löytyy peräti 21 Seinäjoelle toteutettua suunnitelmaa.

Ei ole Visannin vika, kun suurin osa näistä rakennuksista on purettu.

Kaupunkikuvaa olisi kummasti ryhdistänyt Visannin 20-luvun lopulla suunnittelema maatalousseuran kolmikerroksinen kivitalo. Kaunis ja sopusuhtainen rakennus sai väistyä 80-luvun lopulla EPS-torin tieltä.

Onneksi vanhan kauppalantalon hirret sentään ovat paketissa ja odottavat pystytystä.

Kaupunkia koristavat ainakin kauniisti entisöidyt Seurahuone ja vesitorni, Marttilan koulun vanha osa, Yrityksen päiväkoti ja aikoinaan yhteiskouluksi valmistunut nykyinen nuorisokeskus.

Visannin kädenjälki näkyy myös Anvian liiketalon vanhassa osassa ja Foodfestin kiinteistössä.

Oululaissyntyinen Matti Visanti (vuoteen 1936 Björklund) asui vuodesta 1914 Vaasassa. Hän perusti sinne arkkitehtitoimiston yhdessä arkkitehti Artturi Heleniuksen ja rakennusmestari Hugo Myntin kanssa.

Vaasaan valmistui vuosikymmenien mittaan kolmisenkymmentä Visannin suunnittelemaa rakennuskohdetta.

Visanti oli paitsi arkkitehti myös taidemaalari, taidegraafikko, käyttögraafikko, kuvanveistäjä ja taideteollinen suunnittelija. Hän oli ensimmäinen suomalainen taiteilija, joka kuvitti Kalevalan kokonaisuudessaan.

Visannin käyttögrafiikasta mainittakoon Kansaneläkelaitoksen liikemerkki, joka on edelleen käytössä modernissa muodossa. Myös Vaasa Oy:n karhulogo on Visannin käsialaa.

Taitajan parhaimpiin töihin kuuluu Lapuan vuonna 1924 käyttöön vihitty kunnantalo. Kauniin klassinen kivilinna palvelee edelleen kaupungintalona ja on Lapuan hellästi vaalittava arkkitehtoninen helmi.

Laajan rakennussuunnittelun lisäksi historialliset muistomerkit tekevät Matti Visannista pohjalaisen maakunnan miehen.

Suomen itsenäistymisen alkuvuosien isänmaallinen innostus näkyi vireänä muistomerkkien pystyttämisenä.

Napuen taistelun muistomerkit kohosivat Isoonkyröön ja Laihialle. Ilmajoella kunnioitettiin nuijasodan muistoa. Kunnan keskustaan pystytettiin Jaakko Ilkan linnamainen rakennelma sekä Koskenkorvalle nuijamiesten ja Santavuoren taistelun muistomerkit puistoineen.

Kokkola sai Halkokarin kahakan graafisen selkeän muistomerkin. Suomenlinnaankin Matti Visanti jätti jälkensä Ruotsinsalmen meritaistelun muistomerkin muodossa.

Matti Visanti suunnitteli maakuntaamme huomattavan määrän kouluja, pankkeja ja hallintorakennuksia. Kauhajoen Nummijärven kirkkokin on hänen suunnittelemansa.

Visannin tyyli oli klassisin jyhkeää. Monumentaalisuudestaan huolimatta Visannin rakennuksissa on siroutta ja kodikkuutta.

Raimo Hautanen

Kirjoittaja on seinäjokelainen rehtori ja taidekriitikko