Kolumni: Valta jaetaan uusiksi Ruotsissa, mutta politiikka ei muutu

Ruotsin valtiopäivävaaleissa nähdään sunnuntaina historiallinen vallan uusjako. Se on jo tässä vaiheessa selvää.

Eri mielipidemittaukset tarjoavat hyvin erilaisia ennusteita, mutta hallitusvastuussa vuoron perään istuneiden kahden suurimman valtapuolueen sosiaalidemokraattien ja moderaattien (maltillinen kokoomus) kannatuksesta on sulamassa arvioiden mukaan noin 700 000 ääntä.

Kukaan ei tiedä, onko halpojen huonekalujen luvatussa maassa toimintakykyistä hallitusta vaalien jälkeen vai kaatuuko palli tulevan pääministerin takapuolen alta heti ensimmäisissä budjettineuvotteluissa.

Ruotsidemokraattien vaalivoittoa ei voi desimaalin tarkkuudella ennustaa, mutta perinteisin keinoin hallitusta ei pystytä muodostamaan.

Porvariallianssi ei suostu yhteistyöhön punavihreiden kanssa ja kukaan ei suostu yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Tämä siitä huolimatta, että kuulapäät ovat saaneet kenkää puolueen listoilta.

Ei sillä, että ruotsidemokraateilla olisi yhtään hinkua hallitusvastuuseen.

Svenska Dagbladet kirjoitti torstaina, että sosiaalidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven tulee eroamaan vaalien jälkeen tuloksesta riippumatta. Näin hallitusneuvottelut saattaisivat helpottua. Löfven kiisti väitteen Aftonbladetin haastattelussa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Löfvenin punavihreä blokki saattaisi sittenkin olla suurin, mutta ilman enemmistöä se ei suuresti lämmitä.

Moderaattien ja ruotsidemokraattien viimeisten päivien käyrä osoittaa loivasti alas. Etenkin jälkimmäisen puheenjohtajan Jimmie Åkessonin tv-esiintymiset eivät ole menneet täysin nappiin ja hänen asiaosaamisensa etenkin talouspolitiikassa on kerännyt risuja.

Vaikka puolueiden tolpat kohoavat uudessa järjestyksessä, niin vaalien jälkeisen politiikan sisällöt ovat jo tässä vaiheessa selvillä.

Vaalien suurin teema, maahanmuuttopolitiikka, on tosiasiassa jo muuttunut. Kaikki puolueet ovat kiristäneet linjaansa.

Suurin ero lienee siinä, että vasemmisto olisi valmis käyttämään hitusen enemmän rahaa maahanmuuttajaväestön sosiaalisten ongelmien ratkaisuun. Porvariallianssi käyttäisi rahat ennemmin verojen alentamiseen.

Muista kysymyksistä esimerkiksi Ruotsin suhtautuminen Nato-jäsenyyteen tuskin on muuttumassa.

Koulut ovat Ruotsissa aina vaalikysymys. Demarit yrittivät kuluvalla kaudella rajoittaa yksityisten koulujen voitontavoittelua, mutta mönkään meni, kun ruotsidemokraatit käänsi takkia. Uudelle vaalikaudelle on vaikea ennustaa parempaa onnea.

Ruotsin taloudella menee poikkeuksellisen hyvin. Työllisyysaste on historiallisen korkea. Jatko riippuu huomattavasti enemmän maailmantalouden suhdanteista kuin hallituksen väristä.

Sakari Muurinen
Lisää aiheesta

Kommentoi