Kolumni: Vain yhdessä voimme pärjätä

Taistelu keskussairaalan puolesta on osoittanut, että Vaasan seutu voi pärjätä tulevaisuudessa vain yhtenäisenä ja saman tavoitteen puolesta toimien. Tässä työssä seudun ylimääräiset kunta- ja muut rajat vain hidastavat yhteistä työtä. Siksi näistä muureista on vihdoin päästävä eroon. Seuraavalla valtuustokaudella on vihdoin saatava aikaan uusia kuntaliitoksia Vaasan alueella.

Kaikkein eniten voitettavaa kuntaliitoksessa on työpaikkojen ja kasvun näkökulmasta. Yli 100 000 ihmisen kuntana Vaasa nousee maan 10 suurimman kunnan listalle, jota virkamiehet ja yritysjohtajat katsovat yllättävän usein tulevaisuutta suunnitellessaan. Myös työpaikan perässä muuttavalle perheelle riittävän suuren kaupungin hartiat tuntuvat luotettavammilta palvelujen tarjoamisen näkökulmasta.

Kuntaliitokset vaativat luottamusta. Vahvemman kaksikielisen kunnan on kyettävä osoittamaan pienemmille yksikielisille, että se pystyy toimimaan järkevästi yli kielirajojen ja takaamaan kaikille tarvitsemansa palvelut päiväkodista vanhainkotiin omalla kielellään kohtuullisen matkan päästä. Tästä näkökulmasta Vaasassa nähdyt kielipoliittiset vaalitemput tuntuvat lähinnä itsensä ampumiselta jalkaan.

Pohjanmaan kieliryhmät ylittävä yhteistyö on toiminut kohtuullisesti. Kuitenkin ruotsinkielisissä kunnissa on aina ollut pieni epäilys sitä kohtaan, miten ruotsinkieliset palvelut toteutuvat liitoksen jälkeen.

Tutkitusti Vaasan kaksikieliset palvelut toimivat esimerkillisesti molemmilla kielillä. On myös selvää, että Vaasan hallinnossa jokainen saa käyttää omaa äidinkieltänsä myös tulevaisuudessa.

Vaasa on Vähäkyrö-liitoksen myötä osoittanut, että se osaa ottaa liittyvän pienemmän kunnan tarpeet huomioon. Palvelut ovat Vähässäkyrössä paremmassa kunnossa kuin itsenäinen Vähäkyrö olisi pystynyt ja viimeisessä valtuuston kokouksessaan Vaasa päätti jatkaa aluelautakunnan työtä kunnes maaraja on yhteinen.

Tämä tarkoittaa, että uusien kuntaliitosten toteutessa on pohdittava uusi malli, jolla ihmiset voivat vaikuttaa lähialueensa asioihin.

Vaasan poikkeuksellisen hyvää asennetta liitoskuntia kohtaan konkretisoi vielä hiljattain hyväksytty osallistamisohjelma, jolla kaikkien kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan.

Kuntaliitokset tai alueen kuntien tekemä yhteistyö Vaasan seudulla eivät yksin riitä. Erityisesti Vaasa-Seinäjoki -yhteistyön tiivistäminen, mutta myös vanhan Vaasan läänin palauttaminen on ainut kestävä tie. Toisistaan poikkeavilla aloilla ihmisiä työllistävinä alueina Pohjanmaan kolme maakuntaa voivat tukea toistensa kasvua, kun liikenneväylät ja seutujen välinen työnjako ovat kunnossa. Tässäkin turhat hallintorajat toimivat hidasteena.

Raideliikenteen avautuessa kilpailulle tulee Vaasan ja Seinäjoen heti huolehtia, että työmatkaliikenne raiteilla kehittyy ja valtiolta saadaan panokset, joilla toimiva raide saadaan Vaasan satamasta lentokentän ja Kyrönmaan keskusten kautta Seinäjoen keskustaan ja siitä muualle Suomeen.

Pohjoismaiden merkitys Suomelle kasvaa. Myös EU:n kompastelu vie tähän. Vaasan vahvuus on vahva etunoja Uumaja-yhteistyössä. Ruotsalaistenkin ollessa yhteisestä työstä innoissaan on nyt taottava, tavoitteena kiinteä liikenneyhteys yli Merenkurkun.

Vaasan kaupunginvaltuutettu ja Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja

Kommentoi