Kolumni: Työ tuo meille hyvinvoinnin

Työnteon pitäisi aina olla taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien varassa oleminen. Tämän luulisi olevan itsestään selvää, mutta valitettavasti näin ei aina ole.

Liian usein työttömän käytettävissä olevat tulot eivät lisäänny, vaikka hän työllistyisi.

Osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön siirtyminen nostaa nimellisansioita, mutta valitettavan usein käytettävissä olevat tulot eivät kasva.

Tällöin puhutaan kannustinloukuista. Niistä ei tietenkään pidä syyttää ihmisiä, jotka niihin joutuvat, vaan lainsäätäjiä, jotka ovat ne luoneet. Lainsäätäjillä on kuitenkin hyvä mahdollisuus korjata virheensä huhtikuussa järjestettävässä hallituksen puolenvälin riihessä.

Kannustinloukut ovat purettavissa, jos tahtoa löytyy. Loukkujen syyt ovat helposti tunnistettavissa.

Kannustinloukussa ovat yleensä henkilöt, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, jotka asuvat korkeiden asumiskustannusten alueilla ja jotka ovat pienituloisia.

Tilanne on pahimmillaan, jos kaikki nämä edellytykset täyttyvät.

Tulosidonnaiset päivähoitomaksut, tulojen kasvun myötä leikkautuva asumistuki ja progressiivinen verotus aiheuttavat kannustinloukkuja.

Jos perheen isä tai äiti saavat työtä ja periaatteessa tulot kasvat, ei käytettävissä oleva tulo kasva, koska päivähoitomaksut nousevat, asumistuki leikkaantuu ja verotus kiristyy.

Jos siis kannustinloukkuja halutaan purkaa, on puututtava niiden syihin. Päivähoitomaksuja on alennettava; erityisesti sisaralennusta parantamalla.

Työtulon asumistukea leikkaavaa vaikutusta lievennettävä. Yleisen asumistuen ja toimeentulotuesta korvattavien asumismenojen omavastuita on nostettava.

Näiden lisäksi on pienituloisen palkansaajan asemaa helpotettava parantamalla työtulovähennystä.

Kannustinloukkuja purkamalla saadaan työllisten määrää lisättyä. Mitä suurempi osa työikäisistä ja työkykyisistä suomalaisista on töissä, sitä varmemmin kykenemme rahoittamaan hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot niitä tarvitseville.

Työtäkin kyllä löytyy monelle työttömälle työnhakijalle.

Työvoimatoimistoissa on tällä hetkellä ennätyksellinen määrä auki olevia työpaikkoja.

Edellisen kerran niitä oli näin paljon syksyllä 2008 juuri ennen talouden romahdusta.

Sitä paitsi enemmistö auki olevista työpaikoista ei edes näy työvoimatoimiston luvuissa. Yksityinen puoli hakee pääsääntöisesti uudet työntekijänsä suoraan.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus perustuu korkeaan työllisyysasteeseen. Mikäli sitä ei saavuteta, joudutaan leikkausten ja jatkuvan velanoton tielle. Sitä emme varmasti halua.

Jos kannustinloukkujen purkaminen olisi poliittisesti helppoa, se olisi jo tehty.

Päätöksenteon vaikeus ei kuitenkaan saa olla peruste tekemättä jättämiselle.

ILKKA OKSALA
Vastuualueen johtaja Elinkeinoelämän keskusliitossa

Kommentoi