Kolumni: Sosiaalinen eriarvoisuus puhuttaa Saksassa

Tänä vuonna Saksassa on monin tavoin muisteltu Marxin syntymän 200-vuotisjuhlaa. Eräs erikoisimmista mediatapauksista oli Kiinan kansantasavallan Marxin syntymäkaupungille Trierille lahjoittama jättipatsas, joka paljastettiin Marxin syntymäpäivänä 5. toukokuuta. Joitakin päiviä myöhemmin patsas yritettiin polttaa, mikä kuvastaa Marxiin liittyviä ristiriitaisia tunteita.

Monille suomalaisille nimi tuonee lähinnä mieleen Neuvostoliitossa epäonnistuneen yhteiskuntakokeilun. Samalla unohtuu helposti, että hän oli terävä yhteiskuntatieteilijä, jonka analyysi kuvasi osuvasti 1800-luvun kapitalismin yhteyttä aikansa yhteiskuntarakenteeseen ja työväestön kurjistumiseen.

Yhteiskunnallisen tilanteen puolesta ei ole sattumaa, että tänä vuonna Marx on nostettu erityisesti esille. Vuoden 2009 jälkeen Saksan talous on kasvanut yhtäjaksoisesti. Samalla alempien tuloluokkien osuus tuosta kasvusta on supistunut. Vanha poliittinen lupaus, jonka mukaan talouskasvu hyödyttäisi etenkin heikommassa asemassa olevia, ei ole toteutunut Saksassa.

Saksalaisen taloustutkimusinstituutin DIW:n mukaan 1960-luvulla köyhempi 50 prosenttia saksalaisista kotitalouksista sai tuolloin kolmanneksen maassa jaetuista tuloista. Vuonna 2017 heidän osuutensa oli supistunut 17 prosenttiin. Kaikkein köyhimpien kotitalouksien kokonaistulot jopa laskivat viime vuosina.

Kasvaneet tuloerot ovat luoneet suuromaisuuksia. Vuonna 2018 rikkaimmat 45 yksittäistä kotitaloutta omistivat Saksassa yhtä paljon kuin köyhemmät 50 prosenttia kotitalouksista. Eriarvoisuus Saksassa on siten merkittävämpää kuin muissa suurissa EU-maissa.

Tuloerojen kasvu tuntuu eritoten kasvukeskusten asuntomarkkinoilla. Runsas kysyntä sekä maksukykyisten asunnonetsijöiden aiheuttama nostopaine vuokriin on nostanut vuokrahinnat monen tavallisen saksalaisen kipukynnyksen yli. Tämä ongelma koskee enenevissä määrin myös perinteistä keskiluokkaa.

DIW toteaakin köyhyysriskin kasvaneen, mistä oikeistopopulistinen AfD-puolue on saanut ponnahduslaudan poliittiselle nousulleen. Marxin eräs arvio osui oikeaan: taloudellinen kurjistuminen tarjoaa polttoaineen yhteiskunnallisille muutoksille.

Merkelin kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien tarjoamat ratkaisut ovat kiistanalaisia. Nykylinjassa verotusta aiotaan helpottaa poistamalla DDR:ään kuuluneiden osavaltioiden tukemiseen tarkoitettu Solidaarisuusvero sekä tuloverotusta keventämällä. Suurimpina hyötyjinä ovat hyvätuloiset.

Todennäköisesti saksalaisen yhteiskunnan eri sosioekonomiset ryhmät ajautuvat vastedeskin erilleen. Marxin yhteiskunta-analyysi pysyy ajankohtaisena tulevaisuudessakin juhlavuosista riippumatta.

Timmy Trümpler

Isokyröläislähtöinen opettaja, joka työskentelee Saksassa

Kommentoi