Kolumni: Saksassa punnitaan EU-politiikan suuntaa

USA:n presidentinvaaleja seurattiin monissa maissa henkeä haukkoen. Ne vaalit, jotka Suomeen kuitenkin vaikuttavat enemmän ja joita siten kannattaisi seurata, ovat tänä vuonna ja paljon lähempänä.

Saksa on pitkään ollut tärkeimpiä Suomen kauppakumppaneita. Vuoden 2015 tietojen mukaan, eli tilastokeskuksen tuoreimpien, Saksa oli Suomen sekä tärkein vienti- että tuontikumppani. Saksan osuudet Suomen tuonnista ja viennistä olivat 15 ja 14 prosenttia.

Brexitin vuoksi 82 miljoonan asukkaan Saksalla on lähivuosina EU:ssa rinnallaan enää kaksi väkiluvultaan ja talouden kooltaan lähelle yltävää maata: Ranska ja Italia. Saksan suhteellinen taloudellinen ja poliittinen painoarvo EU:ssa on siis kasvusuunnassa. Jos taloudelliselta painoarvoltaan merkittävimmän EU-maan sisäpoliittiset valtasuhteet ja samalla myös EU-politiikan painotukset muuttuvat, voisi se heikentää EU:ta pitkällä tähtäimellä.

Vuonna 2017 Saksassa on liittopäivävaalit ja kolmet osavaltiovaalit. Näissä punnitaan myös Saksan EU-politiikan tulevaisuutta. Jo vuonna 2016 retoriikassaan avoimen oikeistopopulistinen ja ulkopoliittisesti EU-kriittinen AfD-puolue rynni viiden osavaltion parlamentteihin merkittävillä 12–24 prosentin kannatusluvuilla.

AfD-puolueeseen liittyy vaarallisia piirteitä. Puolueen maltillista oikeistoa edustanut entinen varapuheenjohtaja Hans-Olaf Henkel erosi vuonna 2015 laitaoikeistolaisten jäsenten häneen kohdistamien väkivaltauhkausten seurauksena. AfD:n Thüringenin osavaltion osaston puheenjohtaja Björn Höcke taas kohautti tämän vuoden alussa puheella, jonka kielikuvat olivat kuin suoraan Hitlerin puheista.

Tämän hetken ennusteet antavat AfD:lle noin 12 prosentin ääniosuuden liittopäivävaaleissa, mikä ei hetkauttaisi Saksan poliittisia valtasuhteita vielä suuremmin. Liittopäivävaaleja edeltävät kolmet osavaltiovaalit kuitenkin saattavat tuoda AfD:lle nostetta.

Monet AfD:n kannattajiksi siirtyneet äänestäjät protestoivat Merkelin hallituksen pakolaispolitiikkaa vastaan. Siten Merkel on puolueensa ja nykyhallituksen suurin vahvuus ja kompastuskivi samanaikaisesti. Siitä huolimatta Saksan kristillisdemokraatit (CDU) menevät näihinkin vaaleihin Merkelin luotsaamina. Sosiaalidemokraatit (SPD) taas valitsivat yllättäen europarlamentin jäsenen ja sen puhemiehen Martin Schulzin uudeksi puheenjohtajakseen.

Schulzin valinta heilautti mielipidemittausten tuloksia: jos vaalit olisivat nyt, sosiaalidemokraateilla olisi hyvät vaalivoiton mahdollisuudet.

Suomen kannalta ei todennäköisesti ole merkitystä, valitaanko Merkelin kristillisdemokraatit vai Schulzin sosiaalidemokraatit Saksan johtavaksi hallituspuolueeksi. Molemmille puolueille Euroopan integraatio on yksi ulkopolitiikan kulmakivistä. Schulzin äskettäinen valinta puheenjohtajaksi kasvattaa lisäksi SPD:n vetovoimaa, mikä syö AfD:n potentiaalisia kannatuslukuja. Syyskuun liittopäivävaaleihin on kuitenkin vielä pitkä aika, ja AfD:llä on mahdollisuudet kiriä etumatkaa kiinni. Jo AfD:n pääseminen hallituspuolueeksi, saattaisi muuttaa Saksan EU-politiikan suuntaa. Vientiteollisuudesta elävän Vaasan seudun kannattaakin pitää silmänsä auki Saksan vaalien suhteen.

TIMMY TRÜMPLER
Isokyröläislähtöinen opettaja, joka työskentelee Saksassa.

Kommentoi