Kolumni: Paska pomo

Aikoinaan kehotin työntekijöitä haukkumaan pomon, jos asiat eivät suju tai jos kohtaavat ylipääsemättömiä ja vaikeita ongelmia työssään. Olin juuri ottanut lastenkodin johtajan pestin vastaan ja aloittelin nykyistä työrupeamaa. Muutoksia tehtiin paljon ja lyhyellä varoitusajalla tehtävät muuttuivat ja työ sai uusia ulottuvuuksia. Kaikkien tahtoa en tietenkään kyennyt tyydyttämään, ja joillekin saattoi tulla koko työurana mittaisia traumoja. Mutta, olipahan edes paska pomo jota haukkua.

Työurani on kulunut lähes kokonaan jonkinsortin pikkupomon tehtävissä. Nykyisessä tulee 30 vuotta täyteen ensivuoden alkupuolella. Valtakunnallisia puheenjohtajuuksia on kertynyt poliittisissa elimissä lähes kymmenen vuoden ajalta. Jonkinlaista kokemusta johtamisesta on päässyt kertymään.

Sanotaan, että työyhteisön ilmapiirin ja työkyvyn ratkaisee lähin esimies tai yhteisön johtaja. Omassa työyhteisössä henkilöstön vaihtuvuus on erittäin hidasta, vaikka lastensuojelulaitoksen työ on aika ajoin hirvittävän raastavaa ja raskasta. Harvemmassa työyhteisössä koetaan niin paljon päivittäistä mitätöintiä, herjaamista ja uhkailua. Rajattomalle rajojen asettaminen tuntuu pahalta ja pahan olon purkaukset saavat joskus kohtuuttomat mittasuhteet.

Työssä jaksaminen perustuu onnistumisiin. Tilanteet joissa nuori saa itselleen oikeaa apua ja saa elämänsä hallintaan, vaikka vaan hetkeksi auttaa jaksamaan. Monesti myönteistä palautetta saamme vasta vuosia sijoituksen päättymisen jälkeen. Paskat ohjaajat ja paska johtaja näyttäytyvät uusin silmin viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhdytään kasvattamaan omia lapsia. Yllättäen laitoksesta tutut rajat tuntuvat oikeilta.

Tällaisen kaoottisen ihmisyhteisön kohtaaminen vaatii aivan erityisen ammattitaidon ja joskus lehmän hermot. Parhaimmillaan seitsemän tahtovan, vaativan ja mahdottoman viisaan ja itsevarman murrosikäisen kohtaaminen työyhteisön voimin voi joskus olla jopa mahdoton tehtävä. Vähempikin joukko saa yhteisön sekaisin.

Huomaan, että johdolta vaaditaan selkeitä ohjeita, sääntöjä ja jopa määräyksiä tilanteiden hallitsemiseksi. Tiettyä kurinalaisuutta vaaditaan ja kaikkia nuoria koskevia sääntöjä. Valvova viranomainen tahollaan kieltää sellaiset ja korostaa yksilöllisyyttä ja nuoren itsemääräämisoikeutta. Yhteisössä jokainen nuori on oma yksilönsä ja sijoituksen syyt ovat kullakin erilaiset. Se ymmärretään, mutta toimiakseen yhteisö vaatii kaikkia koskevia selkeitä sääntöjä. Ilman niitä itse asiassa sijoitetut nuoret saattavat johtaa koko laitosta.

Nykyinen ajattelu on johtanut monet yhteisöt kaaokseen ja sietämättömät tilanteet ohjataan paskojen pomojen suuntaan. Kyky sietää kaaosta ja tapa reagoida odottamattomiin tilanteisiin jakaa henkilöstöä. Jotkut ovat parhaimmillaan akuutin tilanteen haltuunotossa, jotkut vaativat selkeitä ohjeita tai jopa määräyksiä tilanteen haltuunotossa ja jotkut eivät tee mitään ilman käskytystä.

”Kaikki minkä voit siirtää huomiseen, siirrä” – on tullut omaksi motoksi. Monesti asiat asettuvat oikealle tolalle, kun ei tee mitään, vaan antaa tilanteen asettua omalla painollaan. Se edellyttää tietenkin tilanteen seuraamista ja nopeaa reagointia, jos on tarve. Joillekin tällainen asenne on sietämätön ja silloin saa helposti paskan pomon maineen.

Vaasalainen nuorisokodin johtaja

Kommentoi