Kolumni: Naiset mukaan kutsuntoihin

Hallitusohjelmassa päätettiin puolustusselonteon laatimisesta kevääseen 2017 mennessä. Puolustusministeriö käynnisti selonteon laadinnan vuoden 2015 lopulla, ja eduskunta kysyi viime syksynä puolustusvoimien mielipidettä yhteen selonteon aiheista eli naisten ottamisesta mukaan kutsuntoihin. Vastauksessaan pääesikunta ei näe naisten kutsunnoille tarvetta.

Pääesikunta pelkää, että naiset alkaisivat rynnätä vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Varuskunnista loppuisivat petipaikat ja koulutusorganisaatio ylikuormittuisi. Uhkana nähdään, että nykyinen varuskuntien määrä ei riittäisi.

Vaikka vapaaehtoiseen asepalvelukseen haluavien naisten määrä kaksinkertaistuisi, tarvittaisiin lisää petipaikkoja vain noin kaksi tuvallista jokaista varuskuntaa kohti. Kouluttajien lisätarve saapumiserää kohden olisi yhteensä noin 30. Ei tunnu kovin mahdottomalta asialta järjestää. Jokaisella suomalaisella nuorella naisella on oikeus hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen – ei tällaista oikeutta voi kieltää resurssipuutteisiin vedoten.

Lisää naisia ei pääesikunnan mukaan tarvita myöskään sodan ajan joukkoihin. Miksi ei, varsinkin jos he ovat niihin miehiä sopivampia? Tällä hetkellä vain noin neljäsosa reserviläisistä on sijoitettu sodan ajan joukkoihin, joten pääesikunnan perustelua on vaikea ymmärtää. Varsinkin kun puolustusministeri Niinistö on todennut jo selonteon valmisteluvaiheessa sodan ajan joukkojen vahvuuden kasvavan.

Pääesikunnan mukaan naisten osallistuminen kutsuntoihin kasvattaisi kustannuksia 3–4 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa summasta menisi terveystarkastuksiin.

Kutsuntoihin kuuluva terveystarkastus on erittäin hyödyllinen nuorten miesten terveydelle. Useimmille se on moneen vuoteen ensimmäinen tapaaminen lääkärin kanssa. Eikö naisilla saisi olla yhtäläinen oikeus terveydenhuoltoon kuin miehilläkin?

Puolustusvoimat on kaikkien leikkaustenkin jälkeen merkittävä työnantaja. Se työllistää 12 000 suomalaista siviiliä ja sotilasta. Esimerkiksi poliisiin verrattuna luku on lähes kaksinkertainen. Sotilastehtävät ovat hyvin palkattuja ja eläkkeelle pääsee varhain. Tutkimusten mukaan työilmapiiri puolustusvoimissa on hyvä, työntekijöillä on hyvät etenemismahdollisuudet ja kohtuullisen varma työpaikka.

Suhteellisesti heikommassa asemassa puolustusvoimien sisällä ovat siviilityöntekijät, joita on 4 000. Heistä puolet on naisia. Parhaassa asemassa taas ovat upseerit, joista naisia on pari prosenttia. Osuus on sama kuin vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavien naisten lukumäärä ikäluokasta. Ura upseeriksi etenee aina asepalveluksen kautta. Naisten pakollinen osallistuminen kutsuntoihin lisäisi asepalveluksen suorittavien naisten määrää ja viiveellä myös naisten osuus upseeristosta kasvaisi.

Asevelvollisia alettiin ottaa ruotuväkeen Ruotsi-Suomessa 400 vuotta sitten. Kutsuntojen perusidea on pysynyt Suomessa samana siitä asti. Mitähän tapahtuisi, jos kutsuntajärjestelmä kehitettäisiin tyhjästä vuonna 2017?

Ruotsissa ollaan palaamassa ammattiarmeijasta asevelvollisuusarmeijaan ja kutsunnat aloitetaan tänä vuonna uudestaan. Arvatkaapa, osallistuvatko naiset Ruotsissa kutsuntoihin.

JUKKA AHLBERG
Kauhavan lentosotakoulun entinen johtaja, eversti evp

Kommentoi