Kolumni: Kansanedustajat kokopäivätöihin

Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Hyvä periaate, mutta miksi kansanedustajat käyttävät valtaansa vain osa-aikaisesti?

Kansanedustajat tekevät töitä 120 päivää vuodessa. Siis puolet vähemmän kuin tavallinen työntekijä Suomessa.

Eduskunnan tehtävänä on mm. säätää lait, valvoa hallituksen toimintaa ja hyväksyä valtion budjetti. Lisäksi eduskunta osallistuu Euroopan unionin asioiden valmisteluun ja vahvistaa Suomen solmimat kansainväliset sopimukset.

Voisi kuvitella, että noissa hommissa riittäisi tekemistä kokopäiväisestikin.

Kansanedustajien osa-aikaisen työnteon vuoksi moni tärkeä asia etenee Suomessa tuskastuttavan hitaasti.

Hallituksen esitykset jäävät odottamaan eduskunnan lomien päättymistä ja uudistukset viivästyvät. Hallitukselle kansanedustajien lomailu voi tosin olla helpotuskin, koska näin hallituksen toimien valvominen jää puolittaiseksi.

Kansanedustajien kokopäiväinen työskentely kehittäisi demokratiaa, kun hallituksen perustuslain vastaiset tai muuten kelvottomat ideat kyseenalaistettaisiin eduskunnan toimesta alkuunsa.

Perustellusti voi myös olettaa, että vallan käyttö Suomessa olisi laadukkaampaa kuin nyt, jos siihen käytettäisiin kaksinkertaisesti aikaa.

Eduskunnassa työskentelee kansanedustajien lisäksi 440 virkamiestä, joiden tavoitteena on luoda eduskunnalle edellytykset hoitaa sen tehtävät.

Virkamiehet ovat töissä silloinkin, kun kansanedustajat ovat lomalla. Tukiorganisaatio olisi siis valmiina kansanedustajien täysipäiväistä työskentelyä varten.

Eikä virkamieskoneisto jäisi tyhjäkäynnille ja vaille valvontaa edustajien loma-aikoina.

Käytännössä jokaisella kansanedustajalla on nykyään oma avustaja. Yhtä kansanedustajaa kohti töissä on siis kolme ihmistä, joiden tehtävänä on joka päivä auttaa edustajia selviytymään tehtävistään.

Tehtävistä, joissa onnistuminen on ratkaisevaa Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin kannalta.

Eduskuntatyö tehdään isolta osin valiokuntien kokouksissa. Olen ollut asiantuntijana kuultavana useita kertoja eri valiokunnissa ja nähnyt niiden työskentelytavat.

Missään muualla työelämässä en ole tavannut, että kokouksessa osallistujat lukevat lehtiä, neulovat sukkia, näpräävät kännyköitä ja poistuvat mitään ilmoittamatta kesken kokouksen.

Päätöksentekijöiden työskentely puolipäiväisenä ja puolivaloilla ei ole linjassa eduskunnan tehtävien ja tämän päivän vaatimusten kanssa.

Nopea reagointi nykymaailman haasteisiin ja päätösten huolellinen valmistelu edellyttävät kansanedustajien päivittäistä työskentelyä eduskunnassa.

Kansanedustajien työskentelyrytmi perustuu 1920-luvulla tehtyihin päätöksiin, joita on syytä ja hyvä aika päivittää ajan tasalle satavuotiaan Suomen kunniaksi.

JUKKA AHLBERG
Kauhavan lentosotakoulun entinen johtaja, eversti evp

Kommentoi