Kolumni: Ilmavoimien lentäjäpako kuriin

Puolustusministeri Jussi Niinistö on huolissaan sotilaslentäjien aikeista siirtyä siviili-ilmailun palvelukseen (KSML 17.8.2017). Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen tekemän kyselyn mukaan jopa 70 prosenttia sotilaslentäjistä aikoo kolmen vuoden sisään hakea lentoyhtiöiden palvelukseen ja erota ilmavoimista.

Neljä vuosikymmentä sitten ilmavoimista lähti reilu neljännes lentäjistä eri lentoyhtiöiden palvelukseen. Kaksi vuosikymmentä sitten sama toistui. Lentävätkö sotilaslentäjät taas siviiliin?

Sotilaslentäjien hallitsematon siirtyminen lentoyhtiöihin liittyy taloudelliseen nousukauteen, siitä johtuvaan lentomatkustamisen lisääntymiseen ja lentoyhtiöiden kasvuun.

Yhtäkkiä tarvitaan paljon lisää lentäjiä, joita liikennelentäjien koulutus ei ehdi tuottamaan. Katseet kääntyvät sotilaslentäjien suuntaan.

Ilmavoimissa lentokoulutuksensa aloittavien lentäjien on sitouduttava pitkään palvelukseen työnantajan käskemissä tehtävissä ja palveluspaikoissa. Ensimmäisen palvelussitoumuksen pituus on 13 vuotta ja kolme kuukautta. Sopimuksen rikkomisesta seuraa 95 000 euron sakko.

Ongelmallisimpia Ilmavoimien kannalta ovat ne lentäjät, jotka lähtevät heti ensimmäisen sopimuskauden umpeuduttua, eivätkä allekirjoita lisää vuosia ja sanktioita tuovaa jatkositoumusta.

Viime vuosituhannen vaihteen lentäjäpaon ongelmien korjaaminen kesti Ilmavoimilta yli vuosikymmenen ajan.

Koulutettiin lisää nuoria sotilaslentäjiä ja siirrettiin palvelukseen jääneitä upseereita lentäjäpaon aukkoja korvaamaan.

Erityisesti nuoret hävittäjälentäjät joutuivat vastuullisempiin tehtäviin kuin heidän kokemus ja koulutus huomioiden olisi ollut järkevää.

Suomessa sekä hävittäjä- että liikennelentäjän koulutuksen maksaa käytännössä valtio. Molemmista koulutuksista mennään myös töihin valtiolle, koska Finnairin pääomistaja on Suomen valtio. Ilmavoimillahan ei tietysti muita omistajia olekaan.

Yhden hävittäjälentäjän kouluttaminen maksaa veronmaksajalle seitsemän miljoonaa euroa ja kestää seitsemän vuotta. Samalla rahalla saa koulutettua 50 liikennelentäjää, mutta toki sekin tie kestää vuosia.

Neljä vuotta sitten olin vuoden ajan mukana tekemässä selvitystä siviili- ja sotilasilmailun yhteistyömahdollisuuksista.

Eri ministeriöiden ja asiantuntijoiden toimesta päädyimme ehdottamaan, että valtion tulisi tukea ja ohjata sotilaslentäjien hallittua siirtymistä liikennelentäjiksi, kun heidän kriittisimmät lentopalvelusvuodet Ilmavoimissa ovat ohi. Tarvittavat keinot tempun tekemiseksi kirjattiin silloiselle puolustusministeri Carl Haglundille 11.6.2014 luovutettuun muistioon.

Iso osa sotilaslentäjistä ehtisi toimia liikennelentäjinä parikymmentä vuotta ilmavoimauransa jälkeen.

Valtion lentoyhtiölle järjestely takaisi tarvittavan määrän lentäjiä muuttuvissakin tilanteissa. Ilmavoimat säästyisi parhaassa iässä olevien hävittäjälentäjien hallitsemattomista eroista. Myös veronmaksajien rahojen hukkaaminen loppuisi.

Kauhavan lentosotakoulun entinen johtaja, eversti evp

Kommentoi