Kolumni: Esimiehen työtä tutkitaan – onneksi

Kun työntekijä pysäyttää esimiehen työpaikan käytävällä ja kysyy asiaa – mitä tahansa asiaa – on esimiehellä 30 sekuntia aikaa olla vakuuttava.

Näin karrikoi esimieskouluttaja Ilkka Rajala koulutustilaisuudessa toissaviikolla. Rajala kouluttaa esimiestehtävissä olevia hallitsemaan omaa käyttäytymistään ja puhettaan.

30 sekunnissa ei vielä ongelmia ratkaista, mutta siinä ajassa tulisi esimiehen jo pystyä välittämään työntekijälle, että tilanne on hallinnassa ja mahdolliseen pulmaan on olemassa ratkaisu.

Esimies valmentaa koko ajan ja aina, painan tikkukirjaimin muistiinpanoihini.

Rajala vertaa kielenhallintaa kehonhallintaan. Treenaamalla pääsee tuloksiin. Sanavalinnoilla ja esittämisen tavoilla on suuri merkitys. Tavoitteen on oltava etukäteen tiedossa. Esimiehen tulisi aina johtaa työpaikan vallitsevaa ajattelua kohti yhteistä suuntaa.

"Hymyileminenkin on manipulointia", Rajala huomauttaa. Sillä luodaan positiivisuutta ja se helpottaa yhteisiin tavoitteisiin pääsemistä.

Esimiehen tehtävä ei likikään aina ole kiitollinen. Ihmisten johtaminen ja esimiehenä oman itsensä hallinta on vaikeimpia hallittavia asioita. Onneksi johtajuuskulttuuria tutkitaan.

Tänään Vaasan yliopistolla tarkastetaan kasvatustieteiden lisensiaatin Annastiina Mäen johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus Johtajuuskulttuuri - toiveiden, tekojen ja tulkintojen tihentymä.

Väitöskirjasta kertova verkkouutinen oli pääsiäisenä verkkosivuillamme luetuimpien ja jaetuimpien joukossa.

Väitöskirjassaan Mäki kuvaa asiantuntijayhteisöjen johtajuuskulttuuriin liittyvän ristiriitaisia piirteitä: "Työssä pitää olla autonomiaa, mutta samanaikaisesti olisi helpottavaa, jos joku sanoisi, että mitä pitäisi tehdä ja koska".

Mäen väitöskirjassa johtajuuskulttuurin paradokseista esille nousi myös johdon osallisuuden ja keskijohdon osattomuuden tuomat epäselvyydet.

Esimiestyössä parhaiten kannustaa luottamus. Kun johto kävelee esimiehen yli päätöksenteossa, ei jää jäljelle kuin hoomoilasia, joiden tulisi johtaa muutosta eteenpäin.

"Riskinä ei ole niinkään perinteisesti kuvattu puun ja kuoren välillä oleminen, vaan ajautuminen ulos johtajuuden ytimestä", Mäki kertoo.

"Kun otetaan hyvä asiantuntija ja tehdään hänestä esimies, voidaan menettää hyvä asiantuntija ja saada huono esimies", kuvaili tutkija Katja Ekman henkilöstöjohtamista käsitelleellä Minä ja tiede -luennolla Seinäjoella. Sama luento pidetään tänään Vaasan pääkirjastolla.

Ekman on yksi Hermes-tutkimusohjelman tutkijoista. He ovat tutkineet henkilöstöjohtamista pk-yrityksissä vanhan Vaasan läänin alueella. Lähtökohdat henkilöstöjohtamiselle ovat olleet hyvin erilaiset.

Tutkijoiden mukaan rekrytointeja tulisi tehdä huolellisemmin, katse aina pari vuotta tulevaisuudessa. 100 000 euron koneinvestointia voidaan analysoida laajastikin, mutta asiantuntijarekrytointia ei. Silti asiantuntija voi palkan sivukuluineen maksaa koneen verran joka vuosi.

Eräässä tutkimuksen yrityksistä oli ilmoitettu, ettei heillä ole henkilöstöstrategiaa ollenkaan: "Tärkeintä on, että viihdytään."

Se onkin yksinkertaisuudessaan kaikkein paras henkilöstöstrategia.

TEEMU LAMPINEN

Kommentoi