Kolumni: Aktiivimalli kertoo hallituksen vääristyneestä ihmiskuvasta

Suomen työllisyystilanne on parantunut lähes 10 vuoden taantuman jälkeen. Vuodesta 2015 alkaen ensimmäisenä elpyi kotimaan rakennussektori, joka jatkaa kasvuaan edelleen. Euroopan investointien ja sen myötä Suomen viennin lähdettyä liikkeelle talouskasvu ja ihmisten luottamus talouteen on vahvaa.

Vastaavien nousukausien aikoihin Suomessa on usein tehty ns. aktivointitoimenpiteitä, joilla laskukauden aikana työttömäksi jääneet on haluttu saada takaisin työelämään. Keinot ovat eri aikoina vaihdelleet porkkanan ja kepin välillä. Perinteisesti Suomessa on ollut vahva asema aktiivisella työllisyyspolitiikalla, jossa valtion tarjoamalla koulutuksella, palveluilla ja työllisyystuella autetaan ihmisiä työelämään.

Sipilän, Orpon ja Soinin hallituksen aktiivimalli kertoo vääristyneestä ihmiskuvasta, jossa taantuman aikana työttömäksi joutuneet nähdään työtä vieroksuvina ”ideologisina työttöminä”. Kuvaa työttömien asenteesta luodaan lehtijutuilla yksittäisistä ihmisistä, jotka sanovat elävänsä mieluummin sosiaaliturvalla kuin tekemällä työtä. Totuus työttömyydestä on toinen.

Ennen joulua hyväksytyn aktiivimallin kumoamista ajava kansalaisaloite lähestyy jo 120 000 allekirjoitusta. Siitä huolimatta hallitus on jo valmistellut pitkälle aktiivimallin toisen vaiheen, jossa työttömänä olevan on haettava vähintään kahta työpaikkaa viikossa välttääkseen jopa 60 päivän työttömyysturvan menetyksen. Yrittäjät voivat keväästä lähtien valmistautua satojen ylimääräisten hakemusten tulviin joka viikko.

Kaikkein epäoikeudenmukaisinta nyt hyväksytyssä mallissa on, ettei ihminen itse voi vaikuttaa etuutensa leikkautumiseen. Tukea leikataan työttömän aktiivisuudesta huolimatta. Velvoite ottaa tarjottu työpaikka tai osallistua palveluihin on ollut jo olemassa, mutta asia on täysin eri, kun ihminen on itse voinut päättää kieltäytyä työpaikasta ja palvelusta seuraukset tietäen.

Aktiivimalli vie Suomen sosiaaliturvaa väärään suuntaan. Se lisää byrokratiaa ja vie viranomaisten jo valmiiksi vähäisiä resursseja työtuntien laskemiseen.

Hallituksen aktiivimallille on olemassa vaihtoehto. Sosiaaliturvaa on päinvastoin yksinkertaistettava ja TE-keskusten työllistämistä edistäviä palveluita vahvistettava. Tämän päivän ja varsinkin tulevaisuuden muuttuva työelämä vaatii usein uudelleen kouluttautumista. Ihmiset hyväksyvät aktiivitoimenpiteet, mutta ne on pohdittava yksilöllisesti jokaisen omaan tilanteeseen. Yhdelle sopii lisäkoulutus, toisille palkkatuettu työpaikka, kolmas kaipaa kuntoutusta…

Sosiaaliturvan on toimittava niin, että palkkatyön vastaanottaminen on kannattavaa. Tukien leikkaantuminen on tapahduttava siten, että palkkatyötä tehtäessä käteen jää aina enemmän rahaa kuin pelkillä tuilla. TE-keskusten on kyettävä palvelemaan jokaista henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti. Tämä vaatii resursseja samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.

Pitkittyvä työttömyys on Suomen talouden ja hyvinvointivaltion suurin uhka. Siksi on huolehdittava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelua ja työttömyysturvan, joka mahdollistaa mielekkään itsensä kehittämisen ja työllistymisen.

Aktiivimalli ei näin toimi, vaan toimii tarkoitustaan vastaan.

Vaasan kaupunginvaltuutettu ja Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja

Kommentoi