Kohtaamisia Arto Mellerin kanssa

Finlandia-palkittu kirjailija ja runoilija Arto Melleri (1956-2005) putkahtelee esille silloin tällöin.

Viimeksi törmäsin Melleriin kirjakaupassa, jossa hänen koottujen proosateostensa muhkea sidos komeili hyllyllä.

Martti Anhavan toimittama järkäle on jatkoa Mellerin koottujen runojen laitokselle, joka tuli kauppoihin runoilijan kuolinvuonna.

Pääkallolipun alla -teoksessa on tuttujen tarinoiden lisäksi päiväkirjamerkintöjä, jotka johdattelevat lukijan tutustumaan taiteilijan mielenmaisemaan. Boheemi kirjailija pohti elämää yllättävän laaja-alaisesti.

Olimme Arto Mellerin kanssa melkein samanikäisiä. Olemme myös lähtöisin Etelä-Pohjanmaan Järviseudulta, jonka asutus on outo sekoitus ruotsalaisuutta, savolaisuutta ja jähmeää hämäläisyyttä.

Melleri syntyi Lappajärvellä ja kirjoitti ylioppilaaksi Vimpelin lukiosta. Itse olen Alajärven kasvatteja.

Tapasin Arto Mellerin ensimmäisen kerran joulukuussa 1973. Osallistuimme uusien kouluneuvoston jäsenten koulutustilaisuuteen Vimpelissä.

Kirjaillussa afgaaniturkissa komeileva vasemmistolainen Melleri oli lukionsa ääniharavia. Hän oli jo tuolloin julkaissut kaksi teosta, joista ensimmäinen ilmestyi kirjailijan ollessa vasta 14-vuotias.

Melleri kätteli ja näytti suhtautuvan meikäläiseen porvariin uteliaan kiinnostuneesti. Suhtautuminen oli erilaista kuin oman koulun stalinisteilla. Eräs heistä kasvatti pitkiä kynsiä päästäkseen painamaan ne porvarin lihaan. Haave kuulemma toteutuikin eräiden kosteiden luokkajuhlien yhteydessä.

Seuraava tapaaminen kirjailijan kanssa sattui pari vuotta myöhemmin Hoiskon maamiesseuran talolla, jossa järjestettiin nuorisodiskoja.

Arto Melleri tuli paikalle pikkuserkkuni kanssa, ja haastelimme pitkään. Pikkuserkullakin oli kirjallisia lahjoja, mutta hän jäi everstinä eläkkeelle.

Viimeisen kerran kohtasin Mellerin 90-luvulla Seinäjoen Sorsanpesällä, jossa tuohon aikaan jammailtiin rock-klubilla. Melleri pölähti pusikosta itseään huomattavasti iäkkäämpi naisseuralainen kainalossaan.

Lujasti vauhdissa oleva kirjailija pysähtyi juttelemaan. Yllättäen hän kommentoi joitakin kirjoituksiani.

Nokkelasti päättelin, että Helsingin hulinoissakin entistä järviseutulaista kiinnostaa oman maakunnan kulttuuritapahtumat.

Kirjailijan vaiheita oli myöhemmin helppo seurata iltapäivälehtien lööpeistä ja tv-ohjelmista, joissa Melleri esiintyi enemmän tai vähemmän maistaneena.

Auton alle jääminen 90-luvun lopulla oli pysäyttää nerokkaan kirjailijauran. Melleri julkaisi kuitenkin vielä lyhytproosakokoelman Kummitusjutun ilmakehä ja runokokoelman Arpinen lemmen soturi. Lyhyissä lastuissaan kirjailija ottaa kantaa elämään ja muistelee lapsuutensa Järviseutua.

Antti Tuuri kertoo Arto Melleristä teoksessaan Perhokalastus Pohjanmaalla (2006).

Tuuri kohtasi Mellerin ja tämän kaverin kuuluisan kansanpadon paikkeilla Lappajärven Halkosaaren tanssipaikan lähistöllä.

Kirjailijat kiersivät kalastuksen ohessa järviseutulaisia ravintoloita kokien monenlaista pienen road movien verran.

Raimo Hautanen

Kirjoittaja on seinäjokelainen rehtori ja taidekriitikko