Keltainen vaara Mongoliassakin

Oltuaan välillä alamaissa Kiina rynnistää nyt monilla rintamilla. Se horjuttaa läntisten yhtiöiden etulyöntiasemaa energiavarojen hallinnassa eri puolilla maailmaa.


Lyötyään ensin eurooppalaiset vaatetehtaat kilpailussa kiinalaiset ovat alkaneet tuottaa vaatteita Euroopassa. Italialainen luxusvaatteiden ostaja on tyytyväinen, kun tuotteessa lukee aivan oikein "Made in Italy", vaikka valmistaja on kiinalainen.

Kiinalaisyritys rakentaa jo moottoritietä Puolassa ja pyrkii levittäytymään muualle Eurooppaan.1900-luvun alussa keltaista vaaraa edusti Japani, jonka ensimmäisenä uhrina oli Venäjä. Suomessa Japania ei silloin koettu vaaraksi.Suomen ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori Tekla Hultin kertoo muistelmissaan, että kun Japani ryöpytti Venäjän laivastoa sodassa vuosina 1904-1905, Helsingissä ei sanottu puhelimeen haloo vaan "banzai".

Japanin sotilaallinen mahti haihtui Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien räjähdyksiin. Pian Japanista tulvi autoja ja elektroniikkaa kansainvälisille markkinoille. 1990-luvulta lähtien meno on kuitenkin ollut jähmeää, väkilukukin on alkanut laskea.Eurooppalaisten epäluuloa Aasian kansoja kohtaan lienevät lietsoneet myös historioitsijoiden kertomukset Tsingis-Kaanin johtamasta mongolivaltakunnasta. Se ulottui 1200-luvulla itäisestä Euroopasta yli Aasian ja lienee suurin yhden hallitsijan johtama valtakunta maailmanhistoriassa.Mongolien valloitusretkistä koitui varmasti karmeita kokemuksia, mutta Tsingis-Kaanin valtio oli monessa suhteessa edistyksellinen. Siellä vallitsi uskonnonvapaus ja Tsingis-kaani suosi myös vapaakauppaa.Sanan mongoli kielteistä kaikua kuvaa ruotsalaisen urheilutoimittajan Torsten Tegnérin otsikointi vuonna 1930, kun Matti Järvinen teki keihäänheiton maailmanennätyksen (jota ei tosin hyväksytty viralliseksi jonkin paperin puuttumisen takia) Tukholman Olympiastadionilla. Kilpailuihin otti osaa myös japanilaisia ja Tegnér sai aiheen kirjoittaa: "Mongolien päivä stadionilla - vinosilmäinen Matti Järvinen anasti maailmanennätyksen".

Nyky-Mongolia, maailman harvaanasutuin maa Kiinan ja Venäjän välissä, saa, tai joutuu ottamaan pääomaa ja työntekijöitä Kiinasta. Monet näkevät siinä "keltaisen vaaran".Näkemässäni tragikoomisessa tv-jutussa varsin aidonnäköisissä natsiunivormuissa liikkuneet mongolit ahdistelivat pientä kaivosyritystä hoitaneita kiinalaisia ja lukitsivat heidän työkoneensa. Natsiporukalla on oma ravintola, jonka näyttelytiloissa on erilaista Natsi-Saksan esineistöä.

Propaganda on suoraan 1930-luvulta. Kiinalaisten sanotaan ryöstävän luonnonvaroja ja ajavan mongolinaisia prostituutioon. Mongolien puhdas veri on vaarassa.

YRJÖ LAUTELA

Kirjoittaja on Yleisradion pitkäaikainen ulkomaantoimittaja