Kahden runoilijan sota

ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLILLA kantaesitetään ensi kesänä Panu Rajalan kirjoittama ja Ilkka Kuusiston säveltämä ooppera Taipaleenjoki. Ooppera on kertomus kahdesta sotilaasta ja runoilijasta, jotka kohtalo heitti vastakkain saman joen eri rannoille.


Runoilija ja suomentaja Yrjö Jylhä toimi talvisodan aikana komppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 30:ssä. Joukko-osasto taisteli talvisodassa Taipaleenjoella, jossa suomalaiset torjuivat urhoollisesti neuvostoliittolaisten suurhyökkäyksen.

Tuolta ajalta ovat Suomen historiaan jääneet uljaiden puolustustaisteluiden nimet Summa, Suomussalmi, Kollaa ja Taipale. Lumipukuinen Daavid pani lujasti vastaan idän mieslukuiselle Goljatille.

Puna-armeija ei onnistunut ylivoimastaan huolimatta murtamaan Taipaletta. Suurvallan rajattomat sotavoimat käänsivät kuitenkin sodan kulun. Moskovan rauhansopimuksessa Suomi menetti valtavia maa-alueita.



VASTAPUOLELLA KAMPPAILI toinen runoilija Jevgeni Dolmatovski. Hän purki tuntojaan Taipaleenjoki-nimisessä runossaan.

"Olen nähnyt ma jokia paljon, ja kaikkia muista ma en. Mutta yksi on - Taipaleenjoki vain purosen levyinen. On vaikeampi yli sen mennä kuin ylittää elämä…"

Suomalaisten kiivas vastarinta oli neuvostojoukoille yllätys. Suomalaiset käyttivät mottitaktiikkaa, jossa vihollisjoukko piiritettiin ja tuhottiin tehokkaasti. Myös lumi ja pakkanen olivat suomalaisten liittolaisia.



YRJÖ JYLHÄN komppaniassa taisteli muiden muassa soinilaisia miehiä. Komppania kunnostautui ensimmäisessä suomalaisten suurehkossa vastaiskussa eli Koukunniemen taistelussa. Siinä kaatui 22 soinilaista. Talvisodassa joukko-osastot ryhmitettiin pitäjittäin, mikä näkyi monien pikkukuntien suurina tappiolukuina. Yhteensä pieni Soinin pitäjä menetti talvisodassa kaatuneina 84 miestä.

Yrjö Jylhä oli rohkea ja päättäväinen komppanianpäällikkö. Hän oli nuoresta lähtien harrastanut muun muassa juoksua, kuulantyöntöä ja nyrkkeilyä. Tulenkantajiin kuulunut Jylhä arvosti ajan hengen mukaisesti ruumiinkulttuuria ja rohkeutta.



TALVISODAN TAISTELUISTA kertova runokokoelma ja Jylhän pääteos Kiirastuli ilmestyi välirauhan aikana vuonna 1941. Kiirastulta pidetään parhaana suomalaisena sotarunokokoelmana. Kiirastuli jäi Jylhän viimeiseksi runokokoelmaksi.

Tampereella vuonna 1903 syntynyt Jylhä oli myös tunnustettu suomentaja. Hänen kynästään ovat lähtöisin muun muassa Shakespearen suurten draamojen käännökset. Jylhä suomensi myös John Miltonin Kadotetun paratiisin ja Ranskan kansalliseepoksen Rolandin laulu.



TAIPALEENJOESTA TULI Yrjö Jylhälle Tuonelanjoki. Hän päätti päivänsä sotilaspistoolillaan vuonna 1956 Turussa.

"Taipaleenjoki - Tuonelanjoki. Elämänvirraks se viel on muuttuva toki; kun tuska tyyntyy ja kipu haihtuu, sen suru voimaks vaihtuu."



RAIMO HAUTANEN Kirjoittaja on seinäjokelainen rehtori ja taidekriitikko