Bipopää Jukka Virtanen

SANATAITEILIJA JUKKA Virtanen, 75, käveli vastaan. Hän kertoi, että syöpä on hallinnassa ja meneillään on oopperalibreton kirjoittaminen. Ooppera esitetään vuonna 2011 Kansallisoopperassa; sen säveltää Jukka Linkola. Pari lauluakin on sanoitettu ja muita töitä tehty yllin kyllin, taiteilija kertoi.


Ostin Virtasen vihjeestä pokkarimuistelmat "Kuvassa keskellä Jukka Virtanen", luin ja ihastuin. Teos on hajanainen, mutta sen yllätyksellisyys ja huumori ja vangitsivat.



KIRJAN LIITTEENÄ oleva ansioluettelo on häkellyttävän komea. Se kertoo sanataiteilijan monipuolisuudesta mm. elokuvan, teatterin ja kirjallisuuden aloilla. Virtanen kirjoittaa uroteoistaan urheilu- ja raittiusseura Zoomin riveissä, vähän turhankin yksityiskohtaisesti.

Monitaituri Virtanen on luovasti monihullu. Hän kertoo mielensä sairaudesta humoristisesti, mutta vakavasti. Työhullun alkoholistin elämä on ollut rankkaa.

Taiteilija kärsii kaksisuuntaisesta (bipolaarisesta) mielialahäiriöstä, jota ennen maanis-depressiivisyydeksi kutsuttiin. Hän sanoo olevansa "bipopää", joka tunnistaa sairauden merkit ja osaa hakeutua luottolääkärille, kun maaninen vaihe pukkaa päälle.



TAUTI ON tavallinen luovien taiteilijoiden piirissä. Luova työprosessi muistuttaa sinänsä maanista tilaa: unen tarve vähenee, moni tekee työtä yötä päivää. Sitten tulee uupumus ja musta masennus, joka ei olekaan pikku alakuloa, vaan vakava sairaus. On kauhistuttavaa, kun mieli vaihtuu yhdessä yössä riemukkaasta sysimustaksi.

Vaikka mania on vakava sairaus, puolimaniasta on tehty nykymaailmassa hyve. Työelämässä saa kunniaa, kun ei lepää koskaan, vaan huhkii yötä päivää. Jos oireyhtymään kuuluu vielä itsekäs omakehu yhdistyneenä muiden vähättelyyn ja oman hännän nosteluun, ympäristön ihmisillä on kestämistä.

Jukka Virtanen on bipopää, mutta hän ei kuulu kanssaeläjiään vähättelevien narsistien ryhmään. Hän on rakastettava inhimillinen humoristi.



LIIKUTTAVAN HUMORISTINEN on Virtasen kirjan kuvaus Turun Kupittaan mielisairaalan saunasta. Virtanen oli harjoittanut potilaskavereilleen esityksen, jossa yksi potilas esitti pesulaverilla seisten Erik Lindströmin kauniin kappaleen "Liian vähän aikaa". Rytmiryhmä säesti solistia pesuvatikompilla.

Laulun valinta ei ollut sattuma: Elä, tartu hetkeen, kun aikaa vielä on! oli Virtasen sanoma potilastovereilleen.



LIISA-VAIMO on pitänyt Virtasen huushollia pystyssä vaikeina aikoina. Varsinkin Jukan puolitoista vuotta kestänyt syvä masennus oli perheelle rankka kokemus. Taudin laukaisi ilkeämielinen jättimäisen käännöstyöurakan hylkääminen. Virtanen ei kirjoittanut riviäkään masennuskauden aikana.

Jukka Virtanen on lievästi hullu ja vahvasti lahjakas. Jos minulla olisi valta, myöntäisin bipopää Jukka Virtaselle ison Luova hullu -palkinnon valtavan tuotteliaasta ja monipuolisesta elämäntyöstä, joka yhä jatkuu. Jos ihmisen henki on nuori ja utelias, fyysinen ikä on aika lailla toisarvoinen juttu.



KARI UUSIKYLÄ Kirjoittaja on kasvatustieteen emeritusprofessori