Vincent Van Goghin muisto elää yhä hänen kuolinkylässään

Auvers-sur-Oise inspiroi van Goghin värien ilotulitukseen. Hän maalasi kylässä yli 70 teosta.

20. toukokuuta vuonna 1890 Vincent van Gogh saapuu junalla suur-Pariisin Auvers-sur-Oisen kylään. Hän asettautuu Auberge Ravoux -majataloon.

Tohtori Gachet, Theo van Goghin ja Paul Cezannen ystävä ja mesenaatti, hoivailee taiteilijaa. Vincent van Goch maalaa Auversissa yli 70 teosta. Hänen töistään kirjoitetaan hyvin positiivisesti lukuisissa lehdissä, joka valaa häneen uskoa tulevaisuuteen.

Majatalossa van Gogh maalaa myös mesenaattinsa, tohtori Gachetin muotokuvan, joka huutokaupataan myöhemmin vuonna 1990 peräti 82,5 miljoonalla dollarilla.

27. heinäkuuta van Gogh lähtee maalaamaan Auversin linnan läheisyyteen. Hän palaa majapaikkaan ja nousee huoneeseensa. Majatalon isäntä kuulee voihkinaa ja menee katsomaan, mikä on hätänä.

Van Gogh on ampunut itseään rintaan ja menehtyy 29. heinäkuuta 1890.

Vuonna 2011 julkaistaan Steven Naifehin ja Gregory White Smithin tutkimus, jossa itsemurhateoria kyseenalaistetaan. Tutkijoiden mielestä vahingonlaukaukseen syypäinä olisivatkin olleet kaksi nuorta paikkakuntalaista.

Tänään Auvers-sur-Oise on 7000 asukkaan pikkukaupunki. Se elää van Goghin ja lukuisten muiden siellä maalanneiden taiteilijoiden tuomista turistivirroista.

Van Goghin kuolinhuone Auberge Ravouxissa on museoitu. Majatalon menut ovat perinteisiä, ja tarjolla on yhä myös taiteilijan lempiruokaa, 7 tunnin karitsapataa.

Van Goghin ja hänen rakkaan veljensä Theon viimeinen leposija on kirkkomäen hautausmaalla. Se on koskettavan yksinkertainen, muratin peittämä. Japanilaisturistit tuovat usein sakepullon tervehdykseksi mestarille.

Van Goghin maalaama Auversin kirkko on 1100-luvulta. Viitoitetuilla poluilla voi seurata van Goghin suosimia reittejä ja paikkoja, joissa hän maalasi.

Taiteilijoiden maailmaan voi kurkistaa vaikka absintin eli koiruohoviinan museossa. Siellä on mahdollisuus maistaa juomaa siihen kuuluvine rituaaleineen. Auversin linnan museo taas kertoo impressionismista ja sen synnystä.

Vincent van Gogh syntyi taidesukuun. Jo 11-vuotiaana hän syventyi piirtämiseen. Siitä lähtien tulevalla mestarilla oli miltei jatkuvasti lehtiö mukanaan. 16-vuotiaana van Gogh meni Haagiin taidemyyjän oppiin. Sieltä hän siirtyi Lontoosen arvostetun gallerian myyjäksi.

Taiteen suhteen van Gogh oli fanaattinen. Hän ei hyväksynyt taidetta pelkkänä markkinatuotteena. Tästä syystä hänet erotettiin Pariisin maailmankuulusta taideliikkeestä vuonna 1876.

Määrätietoiseen taiteen opiskeluun van Gogh ryhtyi vasta 27-vuotiaana. Hän oli usean arvostetun taiteilijan oppilaana ja opiskeli lyhyitä jaksoja taidekouluissa. Noihin aikoihin syntyivät van Goghin ensimmäiset öljyvärityöt, joiden sommitteluissa ja tekniikoissa oli jo persoonallinen ote.

Viimeisinä seitsemänä elinvuotenaan levoton ja luomishaluinen van Gogh muutti jatkuvasti asuinpaikkaa Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa.

Pariisiin hän saapui 1886. Siellä hän opiskeli, maalasi, syventyi impressionismiin ja tutustui taiteilijoihin, heidän joukossaan Toulouse-Lautreciin. Van Goghin aihepiirit, sommitelmat ja etenkin värimaailma kehittyivät valtavasti.

Van Gogh halusi Etelä-Ranskan valoon. Arlesissa hän ystävystyi Paul Gauguinin kanssa.

Vincentin mielenterveys horjui, ja hän uhkasi ystäväänsä partaveitsellä. Hän myös leikkasi oman korvansa, jonka lahjoitti viereisen ilotalon sisäkölle.

Mestaria hoidettiin monissa psykiatrisissa sairaaloissa. Osasyynä van Goghin kohtauksille lääkärit pitivät absinttia, joka saattaa aiheuttaa hallusinaatioita.

Vaikka van Gogh oli vuoden suljetulla osastolla, hän maalasi jatkuvasti ja sai mainetta ja tunnustusta taidepiireissä.

Hiukan ennen lähtöään Auvers-sur Oiseen Van Gogh sai myytyä koko tuotannostaan yhden ainoan taulun 400 frangilla. Tämän päivän rahaksi muutettuna se olisi noin 1000 euroa.

PATRICK LE LOUARN

Juttu on julkaistu lehdessä 8.6.

Kommentoi