Vain murto-osa kiinteistöistä kierrättää muovia

Suurin osa kiinteistöjen muoviroskista päätyy yhä sekajätteeseen ja sieltä edelleen jätevoimaloihin. Jokainen suomalainen kierrätti muovia viime vuonna runsaan kilon verran. Yli 65 prosenttia kerätystä muovista kelpaa jatkojalostukseen.

Harvan suomalaisen taloyhtiön roskakatoksesta löytyy erillistä keräysastiaa muovijätteelle. Jokainen suomalainen kierrätti muovia runsaan kilon verran viime vuonna. Suurin osa kotitalouksien muoviroskasta päätyy yhä sekajätteeseen ja sieltä jätevoimaloihin.

Jätehuolto on ollut viime vuosina Suomessa voimakkaassa myllerryksessä. Vuosi 2017 oli ensimmäinen vuosi, jolloin eri puolilla maata käyttöön otetut 500 Rinki-ekopistettä olivat toiminnassa koko vuoden ajan. Niiden kautta muovia kerättiin noin kilon verran per suomalainen.

Lisäksi viime vuonna joillakin paikkakunnilla aloitettiin kiinteistökohtainen muovipakkausten kierrätys, jonka kautta muovia kerättiin noin parisataa grammaa per kansalainen.

– Hyvä alku, mutta ei riitä vielä mihinkään, arvioi Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini.

Hänen mukaansa Suomi ei selviä Euroopan unionin asettamista velvoitteista, jos muovin kierrätystä ei nykytasosta tehosteta.

EU linjasi kiertotalouspaketissa joulukuussa 2017, että vuonna 2025 sen jäsenvaltiot kierrättävät puolet muovipakkauksista.

–Kuluttajapakkauskeräys pitää tulevan kahdeksan vuoden aikana moninkertaistaa. Tähän ei päästä pelkästään aluekeräysjärjestelmällä vaan lisäksi tarvitaan kiinteistökohtaista keräystä.

Soinin mukaan maailmalta on saatu näyttöä siitä, että kun keräysmahdollisuus on omassa roskakatoksessa, muovia ja muuta lajiteltua jätettä saadaan kerätyksi huomattavasti isompia määriä.

Tällä hetkellä kiinteistökohtaista muovin kierrätystä on vain murto-osassa kiinteistöjä, lähinnä suurimmissa kaupungeissa ja suurimmissa taloyhtiöissä.

– Eniten muovia kerätään pääkaupunkiseudulla, jossa muovinkeräysastia on käytössä muutamissa tuhansissa kiinteistöissä, arvioi kuntien jätelaitoksia edustavan Suomen Kiertovoima ry:n kehityspäällikkö Timo Hämäläinen.

Muovin kierrätysjärjestelyt vaihtelevat alueittain. Joillain paikkakunnilla jätehuoltomääräykset velvoittavat suurimmat asuinkiinteistöt keräämään muovipakkaukset. Useimmilla paikkakunnilla keräys perustuu vapaaehtoisuuteen, joko niin että kunnallinen jätelaitos järjestää keräyksen tai niin, että yksityiset jäteyrittäjät tarvittaessa tarjoavat kiinteistölle palvelua, johon liittyy muovinkeräysastia.

–Jokainen suomalainen pistää vuosittain sekajätteisiin useita kymmeniä kiloja muovia, joten keräyspotentiaalia kyllä olisi, Hämäläinen sanoo.

Hän korostaa, että muovipakkausten erilliskeräys on alkanut Suomessa vasta puolitoista vuotta sitten, samoin kuin kerätyn muovijätteen käsittely raaka-aineeksi.

– Kyse on monella tavalla vasta rakenteilla olevasta järjestelmästä, jonka suurin pullonkaula eivät ole kansalaiset vaan se, mitä muovijätteelle tapahtuu sen jälkeen, kun asukas heittää muoviroskansa jäteastiaan, Hämäläinen sanoo.

–Muovi on yleisnimike varsin erityyppisille materiaaleille, jotka ovat kaupassa myytävissä pakkauksissa iloisesti sekaisin.

Juuri tämä sekalaisuus on hänen mukaansa merkittävä rajoite muovin kierrätyksessä: se miten muovijätettä voidaan jalostuslaitoksessa erotella riittävän puhtaasti ja jalostaa se niin laadukkaaksi raaka-aineeksi, että teollisuus pystyy sitä hyödyntämään.

Soini näkee asian toisin. Hänen mukaansa muovipakkausten kierrätyksen pullonkaula on nimenomaan keräysmäärän pienuus.

–Minun tietojeni mukaan kierrätysraaka-aineen kysyntä ylittää tarjonnan. Tällä hetkellä kuluttajilta kerätyistä muovipakkauksista yli 65 prosenttia saadaan jalostettua kierrätykseen.

Yksittäisen taloyhtiön jätekatoksessa voi olla vaikeaa tietää, kuinka ekologista tai taloudellista muovin kierrätys on, saati sitä, kuinka iso osa jatkojalostukseen päätyvästä muovista päätyy lopulta muovituotteiksi.

Kuluttajan ja tavallisen asukkaan kannattaisi Hämäläisen mukaan ajatella kiinteistökohtaista muovinkierrätystä ennen kaikkea niin, että siihen ryhtyvät ovat kiertotalouden edelläkävijöitä. Yksittäisen asukkaan jätemaksuihin erillinen muovinkeräysastia ei hänen mukaansa suuresti vaikuta.

–Muovinkeräys ei välttämättä tarkoita säästöä asukkaalle. Yleisesti voidaan sanoa, että viime vuosina jätehuollon kustannukset asiakasta kohti eivät ole nousseet, vaikka jätteiden kierrätys ja hyödyntäminen on edistynyt.

Esimerkiksi vuonna 2016 jätehuolto maksoi keskimäärin 65 euroa kerrostaloasukkaalle, 86 euroa rivitaloasukkaalle ja 93 euroa omakotitalossa asuvalle.

–Taloudellinen järki tulee pitkällä aikavälillä siitä, että kierrätetystä muovista voidaan jalostaa niin laadukkaita raaka-aineita, että teollisuus haluaa niistä maksaa. Mitä paremmin keräysketju toimii, sitä enemmän se tuottaa rahaa, jolla keräystä voidaan kehittää, Hämäläinen sanoo.

Samoin asian näkee Vesa Soini. Hänen mukaansa muovipakkaukset ja niiden kierrätys herättävät ihmisissä paljon kysymyksiä.

–Yleensä muovipakkausten keräyksellä on voitu alentaa kiinteistön jätehuoltomaksuja, koska tuottajayhteisö maksaa kerätyn materiaalin jalostuskustannukset. Taloyhtiön taloudenpidon kannalta kyse ei kuitenkaan ole merkittävistä summista.

Luonnon kannalta kierrätys on joka tapauksessa parempi vaihtoehto, hän korostaa.

–Kaikkien näkemieni selvitysten mukaan on ekologisempaa lajitella muovipakkaukset muovinkeräykseen kuin laittaa ne sekajätteisiin. Vain silloin, kun muoviastia on niin likainen, että sen huuhtelu vaatisi lämmintä vettä, sen oikea paikka on sekajätteessä.

Näin lajittelet muovin oikein

Kierrätys

Saa laittaa muovinkeräykseen:

Kotitalouden kuivat, tyhjät, puhtaat ja pantittomat muovipakkaukset.

Elintarvikkeiden muoviset pakkaukset: jugurttipurkit, margariinirasiat, leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset.

Pesuaine-, shampoo- saippuapakkaukset.

Muovikassit, -pussit ja -kääreet.

Muovipurkit, -kanisterit ja -pullot (mieluiten litistettynä).

Irrota kannet ja korkit pakkauksista. Älä laita erilaisia muovipurkkeja kierrätykseen sisäkkäin pinottuna.

Ei saa laittaa muovinkeräykseen:

Likaisia muovipakkauksia. Esimerkiksi marinoitujen broilerinsuikaleiden rasian oikea paikka on sekajätteissä.

Sekajätettä.

PVC-pakkauksia.

Yritysten muovipakkauksia.

Vaarallisten aineiden jäämiä tai painetta sisältävät pakkaukset (mm. maalit, kemikaalit, öljyt, lääkkeet) tulee viedä vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen.

Lähde: Suomen Uusiomuovi Oy

Kommentoi