Pyörävarastot halutaan päivittää nykyaikaan

Millainen on toimiva taloyhtiön pyörävarasto? Arkkitehti, aktiivipyöräilijä ja kerrostalon asukas kertovat.

Millaisia ovat modernit pyörävarastot, asuntorakennuttaja Bonavan arkkitehti Mari Karttunen?

"Uusien kiinteistöjen säilytystilat pyritään pitämään valoisina ja helppokäyttöisinä. Nykyaikaiseen pyörävarastoon pääsee suoraan ulkotiloista kynnyksettömästi.

Ovi on riittävän leveä ja kevyt avata, ehkä automaattisesti toimiva. Pyörätelineille pääsee suoraan, ja pyörät on helppo pitää järjestyksessä.

Varastoissa suositaan runkokiinnityksen mahdollistavia telineitä. Telineitä tulee olla erilaisia erilaiseen säilytyskäyttöön. Pitkäaikaissäilytykselle on varattu seinäkiinnityspaikkoja ja päivittäiseen käyttöön nopeita pystytelineitä.

Seinätelineet ja kattokoukut helpottavat lattiakaaosta. Yhä useampi vanhempi kuljettaa lapsiaan päivähoitoon pyörän perävaunussa. Myös näille yhdistelmäajoneuvoille tulee pyörävarastosta löytyä tilaa.

Toimivassa pyörävarastossa on myös paikka nopeille korjauksille ja renkaanvaihdoille. Korjauspisteen tulee olla myös hauskan näköinen, jotta sitä on mukava käyttää. Taka-ajatuksena on, että näin siitä myös pidetään paremmin huolta.

Pyörä tulee voida pestä joko ulko- tai sisätiloissa. Samassa pesupisteessä voi huuhdella kuraiset koirantassut, lastenvaununrattaat, metsäretken kurasaappaat tai vaikka kurahaalareissa olevan lapsen.

Pääsääntöisesti pyöräsäilytykseen varatut tilat sijaitsevat pohjakerroksessa eikä niissä useinkaan ole ylimääräistä korkeutta käytettävissä, mutta jos on, niin se hyödynnetään niin, että pyöriä säilytetään kahdessa kerroksessa."

Miten pyörien säilytys pitäisi hoitaa taloyhtiöissä, Oulun polkupyöräilijät ry:n puheenjohtaja Pasi Haapakorva?

"Pyöräpysäköinnille tarvittaisiin normit, myös asuntorakentamisessa, jotta pyöräliikenne olisi helppoa. Pyöräily on tärkeä liikkumismuoto. Moni myös investoi pyöriin paljon rahaa. Olisi koko yhteiskunnan etu, että yhä useampi ihminen pyöräilisi arkimatkat.

Pyörävaraston on oltava sellainen, että sitä on helppo käyttää ja sinne pääsee helposti, suoraan katutasosta. Leveät ovet ovat tarpeen, sillä pahimmillaan perhepyörät eivät mahdu kulkemaan ahtaista ovista. Arkea helpottaisi, kun pyörävarusteet olisivat käden ulottuvilla ja että varastosta löytyisi myös pyörien pesupaikka.

Päivittäin käytettävien pyörien lisäksi jokin erikseen rajattu tila pyörien pitkäaikaissäilytystä varten olisi tarpeellinen. Aktiiviseen käyttöön tarkoitetussa pyörävarastossa ei tulisi olla seinäkoukkuja. Polkupyörä on painava ja sitä on vaikea nostaa seinälle tai kattoon.

Lisäksi tarvitaan tarpeeksi nykyaikaisia säilytystelineitä, joihin pyörä on mahdollista lukita rungosta. Vanhanaikaisiin rengastelineisiin on vaikeaa tai jopa mahdotonta lukita pyörää turvallisesti rungosta kiinni. Rengastelineen kaariväli on hyvin ahdas, jopa vain 30 senttiä, jolloin pyörää on vaikea pysäköidä kahden pyörän väliin kolhimatta omaa ja viereisiä pyöriä. Etukorillinen pyörä ei välttämättä mahdu väliin lainkaan.

Runkolukittava pyöräteline on ulkona vieläkin tärkeämpi kuin sisällä. Pelkkä laadukas runkolukittava teline on merkittävä parannus rengastelineeseen nähden, mutta vieläkin parempi olisi, jos lisäksi olisi säältä suojaa antava katos.

Upotettavat telineet on kiinnitettävä lujasti. Jaloillaan seisovat telinepatterit voidaan tarvittaessa kiinnittää ketjulla johonkin muuhun pihakalusteeseen tai ruuvata alustaan kiinni, mutta esimerkiksi yhdistetyillä jaloilla seisovat putkikaaritelinepatterit ovat niin suuria, ettei niitä kovin helpolla kanneta pyörineen pois.

Taloyhtiöille pyöräpysäköinnin kehittäminen olisi hyvin pieni investointi, mutta helppo tapa vähentää pyörävarkauksia."

Miten toimiva pyörävarastonne on, viime syksynä valmistuneen kerrostalon asukas Markus Lommi?

"Taloyhtiössämme on kaksi pyörävarastoa, joista isompi on kylmä ulkovarasto ja pienempi kerrostalon katutasossa oleva lämmin varasto. Hyvää on se, että molempiin pyörävarastoihin pääsee suoraan katutasosta ja että varastojen ovet ovat tarpeeksi leveät. Kokemusta on myös siitä, miten pyörä piti hakea kellarista raskaan oven takaa ja raahata ylös jyrkkiä portaita.

Tällä hetkellä pyörävarastoissa ei ole ollenkaan säilytystelineitä. Pyöriä on paljon. Varsinkin ulkovarastosta perimmäisessä nurkassa olevia pyöriä on hankala saada ulos.

Pyörävarastojen lisäksi taloyhtiön pihalla on pyörätelineitä, jotka ovat katettuja ja jotka mahdollistavat pyörän runkolukituksen.

Meidän perheessämme on tällä hetkellä kolme aikuisten pyörää. Tyttären syntymän jälkeen hankittu polkupyörän peräkärry ei mahdu pyörävarastoon, vaan sitä säilytämme omassa häkkivarastossamme.

Koska taloyhtiömme on uusi, monet asiat ovat vielä keskeneräisiä. Taloyhtiön hallituksen kanssa olemme miettineet, millaisia toimintoja pyörävarastoon haluttaisiin lisää. Toiveissa on saada pyörille kunnolliset telineet ja kattoon koukkuja, joihin pyöriä saisi roikkumaan pystyasentoon. Myös pyörien keväthuoltopiste olisi hyvä lisä. Rajalliset tilat asettavat kuitenkin omat rajoituksensa."

Juttu on julkaistu lehdessä 14.4.2018.

Puolitoista pyöräpaikkaa yksiölle tai kaksiolle, kaksi paikkaa kolmiolle

Suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa otettiin maaliskuussa käyttöön yhtenäiset ohjeet siitä, kuinka paljon pyöräpaikkoja tulee rakentaa uusiin kerrostaloihin.

Yksiöön tai kaksioon on varattava puolitoista pyöräpaikkaa. Kolmioon tai sitä suurempaan asuntoon pitää varata kaksi pyöräpaikkaa.

Yhteiset ohjeet ovat tulosta niin sanotun Topten-ryhmän yhteistyöstä, jonka tarkoitus on yhtenäistää eri kaupunkien rakennusvalvonnan säädöksiä, kun Suomen rakentamismääräyskokoelman asetukset ja ohjeet sekä osittain myös maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuivat tämän vuoden alusta alkaen.

Ryhmään kuuluvat Vaasa, Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Lohja ja Kauniainen.

Uusien, yhteisten ohjeiden mukaan polkupyörät tulee säilyttää sääsuojatussa tilassa, esimerkiksi ulkoiluvälinevarastossa.

Usein asemakaavoissa on vielä erikseen määritelty, kuinka suuri osuus paikoista tulee rakentaa lämpimiin sisätiloihin, sanoo asuntorakennuttaja Bonavan arkkitehti Mari Karttunen .

Hän arvioi, että uusiin kerrostaloihin tehdään nykyisin enemmän pyöräpaikkoja kuin aiemmin.

– Määrävaatimukset ovat tulleet kaavoihin mielestäni 1990-luvulla, erillisiä vaatimuksia ei aikaisemmin tainnut olla lainkaan.

Juttuun on haastateltu myös Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan tarkastuspäällikköä Pasi Timoa .

Juttu on julkaistu lehdessä 14.4.2018.

Miten pyörävaraston siivous pitää toteuttaa?

Kevät on hyvä aika käydä läpi taloyhtiön pyörävarasto ja hankkiutua eroon hylätyistä polkupyöristä.

Miten pyörävaraston siivous pitää toteuttaa, Isännöintiliiton viestintäpäällikkö Minna Kivinen?

– Pyörävaraston siivouksesta ja ylimääräisten pyörien poistamisesta päättää taloyhtiön hallitus. Tärkeintä on tiedottaa asukkaita tarpeeksi ajoissa, ettei tule epäselvyyksiä. Tiedotuksessa kannattaa hyödyntää kaikki viestintäkanavat. Tiedotteen voi jakaa postiluukusta ja sähköpostilla sekä laittaa se vielä ilmoitustaululle ja taloyhtiön verkkosivuille.

Miten paljon aikaa annetaan?

– Merkintään tulee antaa tarpeeksi aikaa, kuukauden verran. Asukkaita pyydetään merkitsemään pyöränsä tiettyyn päivämäärään mennessä, tai sitten kaikki pyörät merkitään ja asukkaita pyydetään poistamaan merkki omasta pyörästä tiettyyn aikaan mennessä. Ennen kuin määräaika on ummessa, asiasta kannattaa laittaa asukkaille ainakin yksi muistutus. Kun määräaika on umpeutunut, jäljelle jääneet, ylimääräiset pyörät kannattaa luetteloida ja kuvata ja toimittaa välivarastoon siltä varalta, että joku alkaa vielä kaipailla pyöräänsä. Esimerkiksi huoltoyhtiö voi säilyttää pyöriä omissa tiloissaan. Tähän on hyvä varata aikaa kuukausi.

Mitä ylimääräisille pyörille tapahtuu?

– Jos välivarastoinnin jälkeen ylimääräisiä pyöriä edelleen on, romupyörät voidaan hallituksen päätöksellä toimittaa kaatopaikalle. Käyttökelpoiset pyörät voi toimittaa kierrätyskeskukseen. Jos joukossa on kalliita pyöriä, ne on hyvä viedä poliisille, sillä ne voivat olla varastettuja.

Juttu on julkaistu lehdessä 14.4.2018.

Silja Aitoaho

Kommentoi