Pelkoja ja legendoja riittää Prahassa

Prahan Vanhankaupungin eli Stare meston kadut kihisevät historiaa ja tarinoita. Kummitusjuttuja riittää melkein joka kadunkulmaan.

Osa Prahan Vanhankaupungin kaduista on niin kapeita, että keskiaikainen liikenne mahtui niihin varmasti paremmin kuin kaksi Skodaa parkkiin kadunvarteen ja kolmas ujuttautumaan niiden välistä. Jalkakäytävät ovat toisinaan vain puoli metriä leveitä.

Jasmina Tumova on työskennellyt puoli vuotta oppaana Vanhankaupungin kummitusjuttuihin ja legendoihin keskittyvällä kävelykierroksella.

Hän painottaa retkelle lähtijöille, että jokainen saa uskoa tai olla uskomatta kummituksiin.

–Nämä kertomieni tarinoiden henkilöt ovat eläneet täällä ja kävelleet näillä kaduilla. Riippuu kuitenkin teistä, haluatteko uskoa, että tapahtumiin liittyy jotain yliluonnollista.

Ennen iltakävelylle lähtemistä Tumova lisää vielä yhden seikan.

–Ai niin, kukaan ei hyppää eteenne lakana päällä ja koeta pelästyttää teitä.

Opas pysähtyy moneen kadunkulmaan kertomaan legendoja Prahan asukkaista. Pala Prahan historiaa paljastui esimerkiksi vuoden 2002 tulvissa, sillä tulvan jäljiltä maan alta paljastui keskiaikainen alkemistien laboratorio.

Vanhoihin tarinoihin linkittyy esimerkiksi lääketieteen historiaa. Pyhän Franciscuksen sairaala on edelleen paikallaan, mutta vuosisatojen takaiset hoitomenetelmät ovat menneisyyttä. Keskiajan prahalaislääkärit olivat tunnettuja siitä, että he amputoivat raajoja ennätysnopeasti – epähygieenisesti ja ilman puudutusta.

Osa matkailijoista testaa kännykkäkameroillaan, ilmestyykö Dlouha tridalla tietystä parvekkeesta otettuun kuvaan nainen, joka joutui todistamaan miehensä ja lapsensa hirttämisen. Haamu pysyy poissa kuvista.

Belgialainen Koen Walraevens on aiemmin osallistunut kummituskävelylle Edinburghissa Britanniassa.

–Siellä kuulemani jutut olivat pelottavampia. Näissä prahalaistarinoissa on rakkautta mausteena.

Esimerkiksi Prahan Pyhän Agneksen luostarissa nuori nainen ja tämän rakastaja saivat surmansa naisen isän miekasta. Legendan mukaan luostarissa asustaa yhä naishaamu, joka auttaa rakastavaisia.

Prahan historiaa henkivä keskusta kummallakin puolen Vltava-jokea on ollut Unescon maailmanperintökohteiden luettelossa vuodesta 1992 lähtien. Koska keskusta on hyvin säilynyt, Prahan legendojen tapahtumapaikoille on helppo löytää.

Vanhaankaupunkiin kuuluu myös juutalaiskaupunginosa Josefov. Juutalaisalue tunnetaan kirjailija Franz Kafkan lisäksi Golem-nimisestä olennosta.

Jana Hurska työskentelee vanhan juutalaisen hautausmaan vieressä sijaitsevan Kaarlen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa.

–On erikoista nähdä kummitusjuttujen näyttämö työpaikan ikkunasta.

Legendan mukaan 1500–1600-luvulla elänyt rabbi Löw loi savesta Golemin suojelemaan Prahan juutalaisaluetta. Rabbi Löwin hauta sijaitsee Prahan vanhalla juutalaisella hautausmaalla.

Mystistä Golemia ei etsinnöistä huolimatta ole ikinä löydetty. Golemiin ei kuitenkaan voi olla törmäämättä Prahan matkamuistomyymälöissä, joista taruolennon löytää niin paitoihin kuin mukeihinkin painettuna.

Prahan hautausmailla voi ihastella puistomaisia näkymiä ja hyvin hoidettuja hautoja.

Ester Grohova on asunut koko ikänsä Prahassa ja käynyt Olsanyn hautausmaalla ensimmäisen kerran jo pikkuvauvana.

–Hautausmaa sopii rauhallisiin kävelyihin, joten äidilläni oli tapana lähteä sinne lastenvaunujen kanssa ulkoilemaan. Kerran myös sovin hautausmaalle tapaamisen, kun halusin varmistaa, ettei paikalle satu tuttuja.

Vaikka tuttuja kasvoja ei hautausmaalla näkisikään, esimerkiksi Vysehradissa ja Olsanyssa voi bongata hautakivistä tuttuja tshekkinimiä.

Olsanyn hautausmaa Zizkovin kaupunginosassa on Prahan suurin. Sinne on haudattu muun muassa Jan Palach, joka teki polttoitsemurhan vuonna 1969 protestoidakseen Neuvostoliiton tekemää miehitystä Tšekkoslovakiassa.

Palachin hauta sijaitsee Vinohradska-kadulla sijaitsevasta pääportista parikymmentä metriä oikealle.

Vysehradin hautausmaa sijaitsee puolestaan Pyhän Pietarin ja Paavalin kirkon vieressä Vysehradin kukkulalla. Hautausmaalla viimeisen leposijansa ovat saaneet muun muassa kuvataiteilija Alfons Mucha, kirjailija Jan Neruda ja säveltäjä Antonin Dvorak.

TUOVI MÄKIPERE, TEKSTI JA KUVAT

Kommentoi