Palveleva johtaja auttaa muita onnistumaan

Uusi tapa johtaa tarkoittaa läsnäoloa, kannustusta ja vastavuoroisuutta. Palkaksi pomo saa innostuneen ja sitoutuneen työntekijän.

Kiikutat juuri päivän kolmatta kahvikuppia työpisteellesi, kun pomo pysäyttää konttorin käytävällä.

– Mitä kuuluu? esimies kysyy.

Hän kuuntelee vastauksesi tarkkaan ja sanoo juuri oikeat rohkaisun tai ratkaisun sanat, kannustaa päivän tehtävissä ja ottaa kiittäen vastaan idean uusista ehdotuksistasi.

Vanhentunut aprillipila?

Ei, vaan uuden ajan johtajuutta, jota etsimällä löytää jo nyt ja joka vääjäämättä ennen pitkää mullistaa koko johtajuuskulttuurin.

Näin arvioi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, palvelevaa johtajuutta tutkinut Jari Hakanen .

–Organisaatiot hukkaavat aivan hirveästi resursseja niin kauan kuin esimiehet eivät ymmärrä, mikä ihmistä motivoi silloinkin, kun työn tekeminen muuttuu hyvin haastavaksi.

Kun kilpailu kovenee, väki vähenee ja vaatimukset lisääntyvät, työtehtävät vaativat yhä enemmän luovuutta, uusia ratkaisuja ja ihmisten kohtaamista.

– Käskyttävällä ja kontrolloivalla johtamisella työntekijä tekee tasan sen, mitä häneltä vaaditaan, mutta jos hän kokee, että esimies aidosti haluaa hänen parastaan, hän myös antaa parastaan, Hakanen sanoo.

Ja paras tarkoittaa muun muassa sitoutuneisuutta, innovatiivisuutta, luovuutta ja vastuunottoa.

– Palveleva johtajuus näkyy kaikissa tutkimuksissa työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation ja työsuoritusten paranemisena, Hakanen toteaa.

Siis kuulumisten kysymiselläkö saadaan kannattavuus nousuun?

– Johtamisessa palveleminen tarkoittaa sitä, että ihmisiä autetaan onnistumaan, Hakanen vastaa.

Palveleva johtaja osoittaa arvostavansa työntekijää. Hän on kiinnostunut siitä, mitä toinen tekee ja tarjoaa mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa.

– Palveleva johtaja on aito ja riittävästi läsnä. Silloin kun hän on paikalla ja kohtaa työntekijöitä, hän on fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti läsnä eivätkä ajatukset lennä jossakin ihan muualla.

Palveleva johtaminen pitää sisällään kunnian antamista muille, rohkaisua, valtuuttamista ja vastuuttamista.

Niin, ja nöyryyttä. Hakasen mukaan johtajan nöyryys tarkoittaa, ettei hän kuvittele tietävänsä kaikkea. Sen sijaan hän pystyy iloitsemaan oman väen taitavuudesta, kykenee oppimaan kritiikistä eikä kanna kaunaa.

– Kuulostaa isoilta ja tavoittamattomilta asioilta, mutta paljolti kyse on perusihmissuhdetaidoista, joista on hyötyä kaikessa elämässä, Hakanen toteaa.

– Kaikki lähtee siitä, että arvostat omiasi ja tuet heitä onnistumaan työssään. Paras, mitä voi saada aikaan, on saada porukka toimimaan yhteen: kokemaan työn iloa, työn imua ja sitä kautta suoriutumaan työssään hyvin.

Kun hyvä lähtee liikkeelle, se lähtee lähes aina pienistä muutoksista. Tämän muistaminen auttaa myös esimiestä muutoksen tiellä.

– Lähde tekemään jotakin vähän toisella tavalla. Ole vähän enemmän toisten kanssa, ole kiinnostunut, tee pieniä ehdotuksia. Kokeilemalla pääset eteenpäin, Hakanen kannustaa.

Todennäköisin seuraus on, että myönteinen muutos alkaa näkyä.

– Ihmiset mielellään kertovat ajatuksiaan työstä ja sen kehittämisestä, jos siihen vain antaa mahdollisuuden.

Hakanen uskoo, että palveleva johtamiskulttuuri voi vähentää myös sairauspoissaoloja.

– Voimat säilyvät paremmin, kun yhteys ja dialogi esimiehen kanssa toimivat. Samalla esimies pysyy kärryillä siitä, miten omalla porukalla menee. Jos joku alkaa kuormittua, se tulee esimiehen tietoon jo ennen kuin vasta uupumisen partaalla.

Juttu julkaistu lehdessa 16.4.2018.

Mihin johtaja tarvitsee erilaisia peilejä?

Aalto EE:n toimitusjohtajan, professori Pekka Mattilan kirja Peilejä johtamiseen julkaistaan 17. huhtikuuta. Kirjassa Mattila korostaa johtajan kykyä itsereflektioon.

Mihin johtaja tarvitsee erilaisia peilejä?

Voidakseen kasvaa ja kypsyä johtajana. Pieni joukko ihmisistä on täysin sopimattomia johtajiksi ja vastaavasti pieni joukko luontaisia johtajia. Suurin osa meistä on siinä keskellä. Tämä on se porukka, joka voi kehittyä paljon.

Peileinä toimivat toiset ihmiset. On tärkeää, ettei ainoa peili ole oma lähipiiri. Heijastuspintaa on hyvä hakea myös kriittisiltä ääniltä, joille maailma näyttäytyy erilaisena ja jotka haastavat meitä.

Mitä peileistä kannattaa etsiä?

Mahdollisimman vilpitöntä palautetta. Kun katsot peiliin itseksesi, yritä löytää toiminnastasi suuruuden ja pienuuden hetkiä ja ymmärtää niiden syyt. Kasvu lähtee siitä, että ymmärtää, miksi toimi siten kuin toimi ja mitä siitä seurasi.

On tärkeää pakottaa itsensä myös kriittisten äänien luo, varsinkin jos haluat rakentaa muutosta. Näin vastarinta tulee käsiteltyä jo siinä vaiheessa.

Muutama viikko sitten Suomen Kuvalehti esitti voimakasta kritiikkiä omasta johtamistyylistäsi. Onko tällä julkisella kritiikillä vaikutusta johtamistapaasi?

Kaikki kritiikki on arvokasta. Itse suhtaudun vakavammin peileihin, jotka tulevat lähempää. Yleensä ihmisen työtä ei ohjata ulkopuolisen median kautta.

En ota nimettömiä palautteita samalla tavalla kuin niitä, jotka tulevat nimillä. Vuorovaikutuksessa annettu palaute on aina parempi kuin nimetön vihjailu.

Elina Pajunen

Juttu julkaistu lehdessä 16.4.2018.

Elina Pajunen

Kommentoi