On fiksua perehtyä sovelluksiin, joita aikoo käyttää

Itsestäsi voit jakaa mitä vain, mutta älä uhraa läheisiäsi, neuvoo some-asiantuntija.

Paljon sosiaalista mediaa käyttävät joutuvat hyväksymään sen, että iso pala yksityiselämää on luovutettu muualle. Tubettaja Juuso Karikuusi alias Herbalisti arvioi, että yksityisyyden raja on hämärtynyt viime vuosina.

–Sitä myydään kolmansille osapuolille ilmaisien palvelujen varjolla. Joku ansaintalogiikkahan niilläkin on, ja se on se, että ne keräävät meidän käyttäjätietojamme, hän sanoo.

Itseään Karikuusi luonnehtii kriittiseksi sosiaalisen median ja sovellusten käyttäjäksi. Hän tiedostaa, että käyttäjätietoja myydään, mutta tietää senkin, että kaikkea ei tiedetä.

–Sehän nyt harvoin selviää, että mihin minun mikrofoniani käytetään, Karikuusi sanoo.

Yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta puhuminen on hänen mielestään tärkeää, sillä se voi pakottaa sovelluksia tekeviä yhtiöitä avaamaan toimintaansa.

–Olisi mukava tietää paremmin, mitä seurataan ja mihin niitä tietoja käytetään.

Karikuusi pitää omassa työssään keskeisenä tietoturvauhkana sitä, että käyttäjätilit päätyisivät väärin käsiin.

–Monet sovellukset ovat vihdoinkin ottaneet käyttöön tuplavarmennuksen. Siinä kirjautumisen voi varmistaa puhelimella, ja sitä suosittelen kyllä kaikille, Karikuusi sanoo.

Sovellusten turvallinen käyttö on tasapainottelua siinä, mihin luottaa ja mitä haluaa käyttää.

–Jos tulisi vaikka joku pienen porukan uusi sosiaalisen median sovellus, en varmasti antaisi samoja käyttöoikeuksia kuin mitä Facebookilla on, Juuso Karikuusi sanoo.

Samoilla linjoilla on oululaisen markkinointiviestintäyhtiö Kuulun toimitusjohtaja Jonna Muurinen. Itse hän kokee luotettavimmiksi isot länsimaiset pörssiyhtiöt, koska niiden toimintaa valvotaan.

–Uskon myös, että esimerkiksi isojen pelialan yritysten oma etu on huolehtia käyttäjäturvallisuudesta. Toisaalta Facebookin viimeisin skandaali muistuttaa, että myös suurien toimijoiden kanssa pitää olla tarkkana.

Luotettavuutta on tärkeä arvioida myös suhteessa muihin käyttäjiin. Muurisen mukaan esimerkiksi lasten sijaintitietojen ei pitäisi olla kenen tahansa seurattavissa.

Näissäkin isot toimijat ottavat käyttäjänsä usein huomioon. Esimerkiksi viestipalvelu Whatsappissa sijaintitiedot voi kytkeä pois päältä.

Käyttöehdoista avainta parempaan tietoturvaan ei kannata etsiä.

–Yritin kerran lukea Whatsappin käyttöehtoja. Niitä oli sataviisikymmentä sivua. Sellaisen lukeminen kännykän näytöltä on mahdotonta. Se siinä varmasti on tarkoituskin, Jonna Muurinen sanoo.

Hän huomauttaa, että amerikkalaisen mallin mukaan käyttöehdoissa saatetaan listata kaikki mahdollinen tiedonkeruu ihan vain varmuuden vuoksi.

Yhden yksiselitteisen ohjeen sovellusten ja verkkopalvelujen käyttöön Jonna Muurinen kuitenkin antaa.

–Itsestäsi voit jakaa, mitä ikinä haluat, mutta älä uhraa läheisiäsi.

Esimerkkinä Muurinen mainitsee paljon puhutut, Facebookiin linkitetyt testit, jotka vaativat lupaa käyttäjän yhteystietoihin. Niiden myötä kauppatavaraksi voivat mennä paitsi omat myös kavereiden yhteystiedot.

–Meillä lapsetkin tietävät, että jos sovellus haluaa käyttää kaikkia puhelimessa olevia yhteystietoja, eivät he sitä lataa, Muurinen napauttaa.

Testeissäkin Muurinen suosittaa katsomaan, kuka sen on tehnyt. Esimerkiksi kotimaisten luotettujen uutissivustojen testeihin hän saattaisi osallistua itsekin. Sen sijaan esimerkiksi testialan jätit Nametests ja Social Sweethearts ovat yrityksiä, joiden ydinalaa on kohdennettu markkinointi.

–Emme tiedä, mihin kaikkialle yhteystietoja käytetään, mutta se on ilmeisen kannattavaa bisnestä. Nametestillä on yli sata kokoaikaista työntekijää. Ne varmasti myyvät yhteystietoja paitsi mainostajille myös roskapostittajille.

–Ikävä sanoa, mutta minä olen blokannut ja jopa poistanut sellaisia kavereita Facebookissa, jotka osallistuvat näihin. Minulle Facebook on työkalu enkä voi ottaa riskiä, että työasiat valuu ties minne, Muurinen sanoo.

Asiakasyritysten some-tilien kautta Muurinen on huomannut, että sosiaalista mediaa käytetään välillä aika holtittomastikin.

–Yritys voi esimerkiksi tehdä julkaisun, jossa kysytään, tykkäätkö enemmän pullapitkosta vai kermaleivoksista. Se on vain kysymys, mutta monet kommentoivat, että "mukana" tai "tykätty ja jaettu". On ilmeisesti niin totuttu osallistumaan kaikkeen, että ei edes lueta, mihin osallistutaan, Muurinen ihmettelee.

Käyttäjätietojen seurantaan liittyvät haitat ovat toistaiseksi olleet paljon roskapostitusta ja mainontaa. Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyvä Facebook-kohu kuitenkin kertoo, että vaikutusmahdollisuudet ovat suuria.

Tulevaisuuden uhkia ovat esimerkiksi lähimaksuominaisuuksiin liittyvät varkaudet ja käyttäjätietojen ja kuvien mahdollistamat identiteettivarkaudet.

Tiia Haapakangas, teksti

Juttu on julkaistu lehdessä 9.4.

Kommentoi