Nuoria liikaa huume- ja alkoholikolareissa

Kuolemaan johtaneiden huumekolarien määrä lisääntyi kolmanneksella parissa vuodessa. Osa uuden alkoholilain haittavaikutuksista valuu väistämättä liikenteeseen, poliisi arvioi.

Haluatteko ensin hyvät vai huonot uutiset? No, aloitetaan hyvistä.

Poliisi puhallutti viime vuonna ratsioissa 107 566 kuljettajaa. Heistä vain 128 eli 0,12 prosenttia kaikista todettiin rattijuopoksi. Liikaa juoneiden kuljettajien osuus liikennevirrasta on pysynyt lähes ennallaan vuoden 2010 jälkeen.

Rattijuoppojen aiheuttamien onnettomuuksien määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa selvästi. Huippuvuonna 2006 tällaisia kolareita oli vielä 75, vuonna 2016 enää 50, ja alemmalla tasollakin on käyty.

"Enää" joka neljäs tieliikenteen kuolemantapaus johtuu pelkästä alkoholista. Pahimpina vuosina viina vei hengen melkein joka kolmannessa kuolemaan johtaneessa moottoriajoneuvo-onnettomuudessa.

Siinä ne hyvät uutiset tästä aiheesta pääpiirteittäin olivatkin.

Kuningas alkoholi on suomalaisen tieliikenteen(kin) ikikirous, eikä uusi alkoholilaki tilannetta helpota.

–Arviota lain vaikutuksista ei ole tehty, mutta on vaikea kuvitella, että tilanne menisi ainakaan myönteisempään suuntaan, Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari epäilee.

–Kun alkoholin saatavuus helpottuu ja kulutus kasvaa, joku osa siitä siirtyy aina myös liikenteeseen, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta jatkaa.

OTI julkaisi uusimman päihderaporttinsa joulun alla. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki päihdekolarit vuosilta 2012–2016.

Viiden vuoden aikana sattui kaikkiaan 276 päihdekuskin aiheuttamaa onnettomuutta, jossa joku menetti henkensä alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai näiden kaikkien yhteisvaikutuksen vuoksi.

Kolarit, joiden aiheuttaja ajoi huumeiden vaikutuksen alaisena, lisääntyivät kolmanneksella edelliseen tutkimukseen verrattuna. Se kattoi vuodet 2010–2014.

–Huumeet hiipivät hitaasti, mutta määrätietoisesti Suomeen päin, Parkkari summaa.

Huumekuskien aiheuttamia kuolonkolareita sattui viidessä vuodessa 78 kappaletta. Alle puolessa tapauksista kyse oli yksinomaan huumausaineista, lopuissa olivat lisäksi mukana alkoholi tai ajokykyyn vaikuttavat lääkkeet.

Huumeturmilla on oma "profiili", liikenneturvallisuustutkija Arja Holopainen analysoi:

–Huumekolareita tapahtuu liikenteessä tasaisesti pitkin viikkoa ja päiväaikaan, eniten kello 12–18:n välillä.

–Perinteiset rattijuoppojen kolarit sen sijaan ajoittuvat tavallisemmin viikonloppuihin ja yöhön kello 00–06:n välille.

Neljä kuudesta huumekuljettajasta oli alle 25-vuotiaita, enemmän kuin aikaisemmin. Saman ikäisten osuus alkoholionnettomuuksista oli kolmannes (69 kuljettajaa).

–Nuorten kuljettajien kasvanut määrä on erityisen huolestuttavaa. Kyse on vakavasta ajoterveyteen liittyvästä ongelmasta, Kalle Parkkari sanoo.

–Meillä on aavistus siitä, että yhteiskunnasta eri tavoin syrjäytyneiden nuorten osuus näkyy vahvasti aineistossa.

Hänen mielestään kuljettajan ajokykyä arvioivan lääkärin kannattaisi aina kiinnittää huomiota mahdolliseen päihderiippuvuuteen.

Parkkari on huolissaan siitä, että alkoholin lisätarjonta kohdistuu pääosin juuri nuorimpaan ikäryhmään.

Tilanne on entistä huolestuttavampi, mikäli uusia limuviinoja ja vahvoja siidereitä päätyy huoltoasemien juomavalikoimiin.

–Alkoholin seuraukset ajokykyyn ja käyttäytymiseen on aika helppo arvioida. Kun päälle tulevat huumeet ja lääkkeet, sekakäytön kaikkien vaikutusten ennakointi on huomattavasti hankalampaa.

Poliisi seuloo mahdollisia huumekuskeja liikenteestä kertakäyttöisellä pikatestillä, joka paljastaa seitsemän yleisintä ajokykyyn vaikuttavaa huumausainetta. Positiiviset löydökset on varmistettava verikokeessa.

Poliisihallitus valmistelee parhaillaan yhteistyössä THL:n kanssa entistä nopeamman ja tarkemman sylkitestin käyttöönottoa. Erillistä verikoetta ei enää vaadittaisi. Kokemuksia testistä on käyty kuulemassa Ranskassa ja Espanjassa.

Uudessa testimenetelmässä epäillyn kuljettajan sylkinäyte lähetetään laboratorioon, joka analysoi sen ja ilmoittaa tulokset viranomaiselle. Ranskassa vastaus tulee viimeistään 72 tunnin kuluessa, usein paljon nopeamminkin.

–Poliisin aikaa säästyy erityisesti prosessin alkupäässä, kun kuljettajaa ei tarvitse kyyditä erikseen verikokeeseen. Pitkien etäisyyksien maassa ja syrjäseuduilla tällä on suuri merkitys, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen huomauttaa.

KARI PITKÄNEN

Juttu on julkaistu lehdessä 13.1.

Kommentoi