Näin autat kaatuneen vanhuksen ylös turvallisesti ja oikein

Iäkkäiden tapaturmista valtaosa on kaatumisia. Jos kohtaat kadulla kaatuneen, älä ryhdy yksin kiskomaan häntä ylös kainaloista, vaan selvitä ensin vointi ja hälytä tarvittaessa apua.

Miten tulee toimia, jos kohtaa kadulla tai naapurissa kaatuneen ikäihmisen? Se on tilastojen valossa hyvin mahdollista, sillä kaatumiset, liukastumiset ja matalalta putoamiset ovat yleisimpiä vanhusväestön tapaturmia.

Yli 65-vuotiaille suomalaisille sattuu vuosittain 100 000 kaatumistapaturmaa, ja yleisimmin kaadutaan kotona ja vapaa-ajalla.

–Jos tulet vaikkapa kadulla kävellessä ensimmäisenä tilanteeseen, jossa ihminen on kaatunut, tärkeintä on pysähtyä ja selvittää henkilön vointi ja se, mitä on tapahtunut, sanoo Suomen Punaisen Ristin asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

–Jos et saa kontaktia kaatuneeseen eli hän ei ole hereillä eikä vastaa puhutteluun, soita välittömästi 112:een ja siirrä hänet tarvittaessa kylkiasentoon.

Kaatumisesta aiheutuu varsinkin vanhuksille herkästi vammoja pään alueelle, raajoihin ja lonkkiin. Myös sisäisten verenvuotojen riski on suuri. Siksi kaatunutta ei pidä ryhtyä suinpäin kiskomaan ylös kainaloista.

Jos henkilö kykenee keskustelemaan, kysy ensin, mihin on sattunut, ja selvitä, onko kipuja tai huimausta. Pyydä häntä liikuttamaan raajojaan ja kysy, kokeeko hän itse pystyvänsä nousemaan.

–Voit myös testata puristusvoimaa ottamalla häntä käsistä kiinni ja pyytämällä puristamaan molemmilla käsillään, Myllyrinne neuvoo.

Auttajan pitää pysytellä rauhallisena ja arvioida, mihin omat ja autettavan voimat riittävät. Oikea toimintatapa riippuu aina molemmista.

Jos kaatuneen vointi tai omat kyvyt vähänkään arveluttavat, on parasta soittaa hätäkeskukseen.

–Jos esimerkiksi naapurin vanhus on kaatunut, ei häntä välttämättä saa hyväkuntoinenkaan naapuri nostettua omin voimin. Silloin pitää pyytää apua, Myllyrinne korostaa.

Kaatuneen ihmisen avustamisessa tärkein nyrkkisääntö on se, että hänet ohjataan ylös vaiheittain: esimerkiksi ensin makuulta kyljelleen, sitten istumaan, konttausasentoon ja siitä avustettuna ylös. Apuna voi käyttää esimerkiksi tukevaa, selkänojallista tuolia.

Kun ylös on päästy turvallisesti, ei henkilöä pidä jättää yksin, vaan hänen vointiaan on seurattava. Kaatumisesta aiheutuvat vammat eivät välttämättä ilmene heti.

Tyypillisimpiä kaatumisesta aiheutuvia vammoja ovat päävammat, käsi- ja rannemurtumat ja olkapäämurtumat sekä lonkkamurtumat. Miehillä päävammat ovat yleisempiä kuin naisilla.

Tarkkoja kaatumismääriä ei pystytä tilastoimaan, sillä kaikkien kaatumisten takia ei tulla hoidettavaksi.

–Osa haavoista nuollaan kotona ja podetaan esimerkiksi kipeinä polvina, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Satu Havulinna sanoo.

Se on selvää, että kaatumiset ovat yleisiä ja usein myös kohtalokkaita tapaturmia, joista aiheutuu isot kustannukset myös yhteiskunnalle.

Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias suomalainen kaatuu vähintään kerran vuodessa, ja joka vuosi tuhat yli 65-vuotiasta suomalaista kuolee kaatumistapaturman seurauksena. Kaatumiset ovat iäkkäiden kuolemaan johtaneista tapaturmista yleisimpiä.

–Kaatumisista aiheutuu vuosittain 50 000 sairaalahoitojaksoa, joista koituu 300–400 miljoonan euron lasku, Havulinna sanoo

Pelkästään lonkkamurtumia tapahtuu Suomessa vuosittain noin seitsemän tuhatta, ja niistä valtaosa on seurausta kaatumisista.

–Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa 20 000–30 000 euroa. Lisäksi vanhan ihmisen kohdalla on se riski, ettei hän enää kuntoudu lonkkamurtumasta, sanoo Havulinna.

Haastetta lisää se, että yli 80-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.

Kaatumisen riskitekijöitä ovat korkean iän lisäksi etenkin huono lihaskunto, heikentynyt tasapaino ja epäsopiva lääkitys.

Myös alkoholinkäyttö näkyy enenevässä määrin kaatumisten taustalla.

Harmittavan usein käy myös niin, että kerran kaaduttuaan ikääntynyt ihminen alkaa pelätä kaatumista, mikä puolestaan johtaa huonoon kierteeseen.

–Kaatumisen pelossa liikkumista vähennetään, mikä taas johtaa nopeasti liikuntakyvyn heikkenemiseen ja kasvavaan kaatumisriskiin, Havulinna sanoo.

Kaatuminen on aina ihmisen terveydentilan ja ympäristön yhteisvaikutusta. Tehokkaimmin omaa kaatumisriskiään voi pienentää pitämällä huolta lihaskunnostaan ja tasapainokyvystään.

Läheiset taas voivat auttaa esimerkiksi iäkästä sukulaistaan vaikkapa tarjoutumalla kauppa-avuksi liukkailla keleillä.

Avustustapoihin liittyen juttuun on haastateltu myös Työterveyslaitoksen erikoistutkijaa Erja Sormusta.

SILJA AITOAHO

Juttu on julkaistu 17.2.

Kommentoi