Lohikakku nielaisi ison siivun juhlabudjetista

Kotitaloustuntien juhlasuunnittelu huipentui "häihin". Ota niksit talteen. Yksinkertaistenkin juhlien järjestäminen maksaa satasia. Varaa noin kymppi vierasta kohden.

–Kahvinkeitin on päällä, booli on valmis ja lautaset jo tuossa. Hyvä tilanne siis, kotitalousopettaja Hanna Hedman listaa.

Pian päästään itse asiaan eli kotitalouden valinnaisainekurssin hääjuhlaan. Peruskoulunsa päättävien oppilaiden mukaan tätä hetkeä odotetaan Tervolan Lapinniemen koululla jopa seiskaluokalta alkaen.

–On se sellainen juttu, jota miettii, kun valinnaisaineita valitaan, Jonna Kokkonen sanoo.

Tänä vuonna hääpariksi oli paljon halukkaita, ja arvonnassa onni suosi Aada Maunua ja Akseli Lehtistä.

Häiden lisäksi valinnaiskurssilla vietetään tänä vuonna ristiäiset. Näin kaikki saavat olla sekä vieraina että juhlajärjestäjinä. Samalla tietysti tulee erilaisten juhlien etiketti tutuksi, Hanna Hedman kertoo.

Hääjuhlavalmisteluissa oppilailla on ollut seurattavanaan kaksi ohjenuoraa: morsiamen toiveesta teemaväriksi valittu pinkki ja kotitalousopetukseen sopiva budjetti.

Teemaväri näkyi kattauksessa, tarjoiluissa ja kukissa. Koristelussa käytettiin paljon luonnonoksia. Edullinen, mutta näyttävä pöytäsomistus saatiin terälehdistä, jotka irrotettiin jo parhaat päivänsä nähneistä leikkoruusuista.

Rahaa piti miettiä myös ruokavalinnoissa. Kallein tarjoilu oli lohivoileipäkakku, jonka raaka-aineisiin meni noin neljäkymmentä euroa.

–Pähkäilimme, että tehdäänkö sitä ollenkaan, kun se on niin kallis, Jonna Kokkonen kertoo.

Halvimmasta päästä ei ollut myöskään hääkakku, sillä siinä oli suklaakuorrute. Pienestä koostaan huolimatta kakkuun meni kaksi levyä suklaata.

–Minähän en olisi valinnut hääkakuksi tummaa kakkua, mutta tämä olikin oppilaiden valinta, Hedman naurahtaa.

Hedmanin opetuksessa juhlien järjestelyjä harjoitellaan pitkän kaavan mukaan. Kahdeksannella luokalla oppilaat yleensä suunnittelevat omat rippijuhlansa, minkä myötä moni oivaltaa, että juhlien järjestäminen maksaa.

–Moni saattaa ajatella aluksi, että tarjoilujen raaka-aineet saa satasella, Hedman sanoo.

Pienimuotoiset juhlat tai pelkän kahvituksen toki järjestääkin satasella, mutta yleensä 40–50 hengen juhlaan realistisempi summa on viisisataa euroa.

–Jotkut oppilaat ovat sanoneet kurssin lopuksi, että enää ei haluakaan pyytää vanhemmilta rahaa tai muuta rippilahjaa. Juhlat ovat se lahja, Hedman sanoo.

Opettajan nyrkkisääntö on, että jos järjestää juhlat kotona ja tekee pääosan tarjoiluista itse, juhlabudjettiin voi varata kymmenen euroa vierasta kohden.

Suolaisiin tarjoiluihin edullisia ovat esimerkiksi juustosarvet ja kinkku-kasvistäytteiset suolapalat. Alkukesän ilmainen raaka-aine on myös nokkonen.

Kakuista edullisin on yleensä perinteinen hillo-marja-kermatäytekakku.

–Oppilaiden toivekakuissa on nykyisin paljon suklaata, karkkirouheita tai tuorejuustoa. Silloin tavallisestakin kakusta tulee aika kallis, Hedman pohtii.

Hää- ja ristiäisvalmisteluissa oppilaille on avautunut ainakin se, että juhlajärjestelyt vaativat aikaa.

–On näitä ainakin kuukauden ajan tehty, Aino Romsi sanoo.

Työ ei kuitenkaan ole ollut raskasta.

–On ollut niin paljon porukkaa tekemässä, ettei ole yhdelle jäänyt liikaa hommaa. Aina on joku tullut auttamaan.

Ohessa on opittu vastuullisuutta ja asioiden organisointia.

–On pitänyt huolehtia, että kaikenlaisia tarjoiluja on riittävästi, hääjuhlien emäntänä toimiva Vilma Niemelä sanoo.

Menun suunnittelussa emäntä huolehti, että tarjoiluissa on vaihtelevuutta eri ruokavalioiden ja allergioiden varalle. Opettaja ohjasi myös monipuolisuuteen: pöytään katettiin suolaista ja makeaa, sormin ja lusikalla syötävää sekä eri muotoja, makuja ja värejä.

Kaiken tämän ohella Niemelän piti valvoa, ettei budjetti ylity.

Opettajan johdolla juhlavalmisteluja on porrastettu. Ennen juhlia pakastimeen oli valmistettu pikkuleipiä ja voileipäkakku täytteineen. Kakku otettiin jääkaappiin edellisenä päivänä ja kuorrutettiin jäisenä.

Edellisenä päivänä myös taiteltiin lautasliinat, sokeroitiin alkumaljojen reunukset, valmistettiin hyytelökakku ja täytettiin hääkakku. Voileipäkakun koristelu ja hääkakun kuorrutus jätettiin juhlapäivän aamuun. Juomat valmistettiin h-hetken alla.

Alina-Elviira Vuokilan mukaan kotitaloustunneilta on jäänyt mieleen ainakin tarkka hygieniasta huolehtiminen: käsiä pitää pestä usein eikä ruokiin päin saa puhua saati yskiä.

Juhlien järjestäminen on Vuokilalle jo osin tuttua.

–Olen ollut järjestämässä sisarusten häitä, hän kertoo.

Juttu on julkaistu lehdessä 26.5.

Tiia Haapakangas

Kommentoi