Kun säiliöauto kaatuu, pelastajille tulee tulipalokiire

Maastoon päässyt bensiinilitra pilaa 20 miljoonaa litraa juomavettä. Säiliöauton tyhjennys kysyy pelastajilta ammattitaitoa, ohiajavilta autoilijoilta lähinnä järkeä ja malttia.

Kaikista Suomen teillä liikkuvista vaarallisista aineista 70 prosenttia on palavia nesteitä, joko kemikaaleja tai erilaisia polttoaineita.

Suomessa kaatuu keskimäärin joka toinen päivä iso ajoneuvo kuten kuorma-auto, täysperävaunuyhdistelmä tai säiliöauto. Tammikuun ensimmäisellä viikolla säiliöautoja kaatui viidessä onnettomuudessa.

Yhtälö on vaarallinen ja haastava kaikille tielläliikkujille. Miten toimit oikein, kun edessä välkkyvät siniset valot ja ison auton pyörät sojottavat kohti taivasta?

–Tärkeintä on heti pudottaa tuntuvasti nopeutta, sinne 30 kilometrin tietämiin, ja varoittaa muita vaikka hätävilkuilla, vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) turvallisuusneuvonantaja Pekka Moilanen neuvoo.

–Kolaripaikalle ei saa pysähtyä, varsinkaan ottamaan mitään muistokuvia tai tukkimaan muuta liikennettä. Kannattaa avata radio ja kuunnella mahdollisia liikennetiedotteita. Pelastajille pitää antaa työrauha.

Vielä kun näin todella tapahtuisi. Uutisjutut kertovat vähän väliä jopa kuolonkolaripaikoilla toikkaroivista sivullisista, jotka vieläpä poseeraavat selfie-kuvissa autonromut taustana.

Tällainen toiminta on täysin tuomittavaa, ja kemikaali- tai öljyrekan kaaduttua vieläpä hengenvaarallista. Kolaripaikalla on aina leimahdus- ja räjähdysvaara staattisen sähkön, höyryjen ja vuotojen takia.

–Sivullisilta edellytetään varovaisuutta ja kärsivällisyyttä. Auton tyhjennys ja nosto takaisin tielle voi katkaista tien yli vuorokaudeksi. Tällöin tie yleensä suljetaan ja liikenne ohjataan kiertoreiteille.

Kolaripaikan sulkeminen ja liikenteen rajoittaminen tai estäminen on tärkeää myös paikalle saapuvan pelastushenkilökunnan työturvallisuuden kannalta.

Palokunta selvittää ensimmäiseksi henkilövahingot ja antaa tarvittavan ensihoidon. Sen jälkeen on aikaa keskittyä itse ajoneuvoon.

Kaatuneessa säiliöautossa voi olla täysi 64?000 litran lasti polttoainetta. Yksi maahan päässyt litra bensiiniä riittää pilaamaan 20 miljoonaa litraa juomakelpoista pohjavettä.

–Bensiini ja etanolipohjainen bensiini ovat kaikkein saastuttavimmat aineet. Pohjavesialueella pitääkin olla erityisen ripeät otteet, mutta hötkyillä ei saa, Moilanen opastaa koulutettavanaan oleville Viialan VPK:n pelastajille.

Viialan paloaseman halliin on asemoitu ja tuettu kyljelleen palavan nesteen kuljetussäiliö. Pelastajat harjoittelevat säiliön turvallista tyhjentämistä erilaisilla tekniikoilla vuorotellen pieninä tiimeinä.

Isossa säiliöautossa voi olla 12 erillistä säiliölohkoa. Kolarin jälkeen jokainen niistä pitää tyhjentää hallitusti ja työturvallisesti hätäpurkuventtiilien kautta.

Osassa säiliöitä venttiilit ovat valmiina, mutta osaan pelastajien pitää rakentaa ne itse.

Sanonnan mukaan tällaisen työn lyhin aika katsotaan kellosta, pisin almanakasta.

Esimerkiksi vetyperoksidin voi tyhjentää vain tietynlaiseen, aineen kuljettamiseen soveltuvaan tyhjään säiliöön. Kun vetyperoksidirekka kaatuu, sopiva auto on järjestettävä paikalle vaikka toiselta puolen Suomea.

Tänä talvena säiliöautojen kaatumista ovat edistäneet poikkeuksellisen liukkaat kelit. Teiden talvihoidon taso ei Moilasen mukaan ole pysynyt kelimuutosten perässä.

–Ammattikuljettajat ovat todella huolissaan nykyisestä tienhoidon tasosta. Se on monilla etelänkin valtateillä todella surkea.

–Aina ei tarvita edes kuljettajan omaa virhettä. Valtatiellä 11 auto meni nurin, kun sen piti väistää loskaliirtoon joutunutta henkilöautoa.

Viialan VPK:lle säiliöauto-onnettomuuden varalle harjoitteleminen on tervetullut lisäys ammattitaitoon. Kunnan läpi kulkevat pääradan lisäksi raskaan liikenteen pääväylät valtatiet 3 ja 12.

–Viime vuonna meillä oli 99 hälytystehtävää. Tyhjennystehtävää ei ole sattunut, mutta on hienoa ja motivoivaa päästä harjoittelemaan sen varalle, palokunnan päällikkö Kai Kovanen sanoo.

Mika Junttila on sonnustautunut vihreään, kertakäyttöiseen roiskesuojapukuun. Sellainen pitää olla pelastajan päällä aina, kun hätäpurkuventtiiliä aletaan kiinnittää tyhjennettävään säiliöön.

Roiskeet pilaavat pelastajien normaalit työasut helposti ja aiheuttavat syttymisriskin sammutustehtävissä.

Samalla säästyy kustannuksia, sillä työasu maksaa jopa 1?000, mutta roiskesuojapuku vain 40 euroa.

Tyhjennysapuna käytetään lisäksi valuma-altaita sekä tarvittaessa niin sanottua AR-vaahtoa, joka sitoo vaarallisia hiilivetyhöyryjä. Ennen työn alkua säiliöt on maadoitettava staattisen sähkön ja kipinöinnin estämiseksi.

Viialan VPK:n koulutuspäällikkönä toimiva Mika Junttila on nähnyt, kuinka huolettomasti sivulliset autoilijat suhtautuvat eteen sattuviin kolaripaikkoihin.

–Vaikka hälytysvalot kuinka vilkkuisivat, useimmat pyrkivät ajamaan paikan läpi ja ohi mahdollisimman nopeasti.

Yleensä kulkijoita ihmetyttää, miksi kolaripaikan raivaaminen ja tien aukaiseminen kestävät niin kauan. Yksi selitys löytyy Suomen pitkistä etäisyyksistä ja eritasoisesta varautumisesta kemikaali- ja polttoaineonnettomuuksiin.

Myös paikallisten pelastuslaitosten koulutus ja valmiudet tehtävän hoitamiseksi poikkeavat toisistaan.

–Täällä Pirkanmaalla tilanne on hyvä, sillä ADR-kelpoisia imuautoja löytyy parikymmentä. Pohjois-Karjalassa niitä on viisi. Syntymäpitäjässäni Kuusamossa lähin tyhjennyksiin kelpaava imuauto on Oulussa, Pekka Moilanen vertaa.

–Mikä mahtaa olla aikataulu silloin, jos säiliöauto kaatuu Lapissa jossakin Sodankylän ja Ivalon välillä? hän pohtii.

Juttu on julkaistu lehdessä 27.1.

Kommentoi