Hongkong on myös kukoistava luontokohde

Pilvenpiirtäjistään ja ihmisvilinästään tutussa Hongkongissa on helppo löytää reheviä metsiä, viidakon valtaamia autiokyliä ja hienoja hiekkarantoja.

Lukuisat kyltit tekevät selväksi, että apinoiden ruokkiminen on kiellettyä luonnonpuiston kupeessa sijaitsevalla parkkipaikalla. Kun eräs autoilija siitä huolimatta rupeaa levittämään leivänpalasia maahan, ympäröivissä puissa odottaneet kymmenet makakit reagoivat salamannopeasti.

Apinat ahmivat leipää ikään kuin ne eivät olisi nähneet ruokaa pitkään aikaan. Kyseinen mies ei kuitenkaan ole läheskään ensimmäinen ruokkimiskieltoa sinä päivänä rikkonut henkilö.

–Monet hongkongilaiset luulevat tekevänsä hyvän teon antamalla ruokaa makakeille. Päinvastoin he tekevät karhunpalveluksen, sillä apinat laiskistuvat, eivätkä enää etsi ruokaa metsistä, biologi Shek Chung-tong toteaa.

Makakien määrä on lisääntynyt rajusti Hongkongissa. Niitä on jo yli 2?000, ja asiantuntijoiden mukaan kanta on pian liian suuri.

Apinoiden menestys havainnollistaa luonnon tilaa asfalttiviidakkona tunnetussa Hongkongissa. Suojellut luonnonpuistot peittävät peräti 40 prosenttia entisen brittiläisen siirtomaan pinta-alasta.

Puistoissa on helppoa liikkua, sillä niissä on yhteensä satoja kilometrejä polkuja. Toiset poluista ovat satoja vuosia vanhoja.

–Polut ovat maailmanluokkaa. Hongkongissa vierailevat tuttavani eivät ole uskoa korviaan, kun kerron heille mitä luonnonpuistoissa voi kokea, amerikkalainen Dan Van Hoy kertoo.

Van Hoy toimii Hongkongin suurimman vaeltajajärjestön varapuheenjohtajana. Järjestöllä on yli 15?000 jäsentä ja se järjestää useita patikointiretkiä joka viikko.

Puistoissa voi hyvin vaeltaa myös kuulumatta mihinkään järjestöön. Pääreitit ovat selvästi viitoitettuja, ja kirjakaupoista voi ostaa tarkkoja maastokarttoja.

Puistojen maine on kiirinyt myös Hongkongin ulkopuolelle. Muun muassa japanilaisryhmiä tulee nykyään Hongkongiin nimenomaan patikoimaan.

Suuri osa puistoista koostuu korkeista kukkuloista. Niiden huipuilta on avaria näkymiä Hongkongin saaristoon, koskemattomaan luontoon tai kaupungin lukemattomiin pilvenpiirtäjiin.

Hongkongin luonnonpuistot perustettiin 1970-luvulla. Silloisten brittiläisten päätöksentekijöiden tarkoituksena ei niinkään ollut suojella luontoa vaan puistoissa sijaitsevia isoja varastoaltaita.

Suurin osa siirtomaan juomavedestä otettiin tuohon aikaan näistä altaista. Varmistamalla, ettei niitä ympäröiviä puita kaadettu, britit halusivat estää eroosion syntymisen.

Kukkulat ovat lisäksi liian jyrkkiä, jotta niille voisi rakentaa taloja. Siksi luonnonpuistot eivät ole uhattuja, vaikka Hongkongissa on kova asuntopula.

Seurauksena Hongkong on ekologisesti hämmästyttävän monipuolinen paikka. Puistoissa elää esimerkiksi 450 lintulajia ja lähes 40 nisäkäslajia, niiden joukossa peuroja ja villisikoja.

Lintubongaajia kaikkialta maailmasta virtaa Mai Pon suojelualueelle, jota pidetään yhtenä Aasian parhaimmista. Siellä näkee muun muassa uhanalaisia kapustahaikaroita sekä useita muita harvinaisia kahlaajia.

Luonnonpuistot eivät aina ole olleet asumattomia. Aiemmin niissä oli kymmeniä kyliä, joiden asukkaat viljelivät ennen muuta riisiä kukkuloiden rinteille rakennetuilla terasseilla.

Lähes kaikki kylät autioituivat 1950- ja 60-luvuilla, kun maanviljely ei enää ollut kannattavaa. Asukkaat muuttivat joko esikaupunkeihin tai Britanniaan, jossa monet avasivat kiinalaisia ravintoloita.

Kiehtovissa viidakon valtaamissa kylissä vallitsee nykyisin aavemainen tunnelma varsinkin illan hämärtyessä. Niissä kannattaakin olla varovainen, sillä tappavan myrkylliset kobrat viihtyvät raunioissa.

Toiset kylät pystytettiin lähelle Hongkongin lukemattomia hiekkarantoja. Koska luonnonpuistoissa oleville rannoille pääsee ainoastaan patikoimalla tai veneellä, ne ovat yleensä autioita, ja monet ovat poikkeuksellisen kauniita.

Toisin kuin lähes kaikissa muissa kiinalaisissa rannikkokaupungeissa Hongkongissa merivesi on uimakelpoista. Yleisillä kulkuvälineillä voi ajaa luonnonpuistojen ulkopuolella sijaitseville hienoille hiekkarannoille.

Myös luonnonpuistoihin pääsee paikallisjunilla, busseilla tai minibusseilla. Aikaa säästääkseen kannattaa kuitenkin ottaa taksi, sillä ne ovat edullisia.

Reilulla kymmenellä eurolla voi siirtyä esimerkiksi äärettömän vilkkaalta Kowloonin niemimaalta luonnonpuistossa yli 500 metrin korkeudessa sijaitsevalle Tung Shanin näköalatasanteelle. Matkan aikana matkustajat siirtyvät maailmasta toiseen.

Kommentoi