Downshiftaa vanhojentanssit pikkurahalla

Vanhojenpäivä onnistuu myös muutamalla kymmenellä eurolla. Vanhojenpäivän viettoon saattaa upota varsinkin tytöillä pukuineen, kampauksineen ja meikkeineen yli 500 euroa. Tansseja ei silti tarvitse jättää väliin, vaikkei halua tai pysty satsaamaan sellaista summaa.

IB-lukiota toista vuotta käyvä Amanda Laurila ei ole koskaan perustanut mekoista tai hienoista vaatteista.

–Olen jo pienestä pitäen viihtynyt isoveljien vanhoissa huppareissa, joita olen heiltä perinyt, hän nauraa.

Vaasassa lukiota käyvä Laurila mietti syksyllä, osallistuisiko ollenkaan vanhojentansseihin.

–Mutta sitten sain parin, joten ajattelin, että miksikäs ei. Se on varmasti mukava kokemus, vaikken siihen liittyvästä hössötyksestä niin perustakaan.

Hän ei kuitenkaan halunnut laittaa yhteen päivään rahaa satoja euroja.

–Lisäksi koulussa on nyt meneillään niin kiire jakso, etten halunnut uppoutua tähän liikaa, vaan mennä kevyellä kaavalla ja pienellä budjetilla.

Puku löytyi ennen joulua äidin avustuksella Facebook-kirpputorilta. Vaihtoehtona oli kolme mekkoa, ja ensimmäinen sopi heti täydellisesti. Hinta oli vaivaiset 25 euroa. Korkokengissä Laurila ei viihdy, joten jalkaan sujahtavat vanhat ballerinat.

Kampaajalle tai meikkaajalle Amanda Laurila ei mene.

–Ajattelin pyytää jotakuta kaveria samalta tai alemmalta vuosikurssilta laittamaan hiukset. Heillä on tosin kysyntää, joten pitää mennä ajoissa paikalle.

Kavereista suurin osa on menossa kampaajalle. Joillekin laittaa hiukset äiti.

Laurila kertoo olevansa muutenkin yleensä hyvin säästäväinen.

–En tykkää shoppailusta, enkä ostele vaatteita. Jo yli 20 euron vaate on minusta liian kallis.

Rahansa hän käyttää mieluummin matkusteluun.

–Nyt olen lähdössä ruotsalaisen ystävän kanssa hiihtolomalla Lontooseen. Menemme muun muassa Imagine Dragonsin konserttiin.

Kerran elämässään Laurila on kuitenkin jo laittautunut hienoksi. Vaasassa on tapana, että kaupunginjohtaja kutsuu kaikki yhdeksäsluokkalaiset itsenäisyyspäivän vastaanotolle kaupungintaloon. Siihen hän satsasi: mekko hankittiin juhlavaateputiikista ja hän kävi myös meikissä sekä kampauksessa.

–Olin silloin niin hienona, että nyt voin ihan hyvin mennä vaatimattomammin.

Laurila onkin huomannut, että ne tytöt, jotka tulevat joltain muulta paikkakunnalta eivätkä ole yhdeksännellä päässeet juhlavastaanotolle, ovat kaikkein eniten innoissaan vanhojenpäivän pukeutumisesta.

Kaikki luokan tytöt ovat kuitenkin hankkineet itselleen mekon. Suurin osa tilasi puvun nettikaupasta, mutta joku kävi ostoksilla Helsingissä.

Tytöt ovat katsoneet edellisvuoden tansseja videolta. Se toi paineita.

–Monet ajattelivat, että apua, näinkö hienoja mekkoja siellä oli, ja oma mekko vaikutti liian vaatimattomalta.

Tyttöjä kuitenkin rauhoiteltiin koulussa kertomalla, että viime vuonna Vaasassa pidettiin poikkeuksellisesti koko kaupungin yhteiset, normaalia hienommat tanssiaiset Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Suurempi stressin aihe tytöillä tuntui olevan tanssiparin kuin vaatteiden löytäminen, huomasi Laurila. Hän löysi omansa samalta luokalta.

–Parini tanssi jo viime vuonna tyttöystävänsä kanssa, joka on vuotta ylemmällä luokalla.

Tyttöystävä ei kuitenkaan välittänyt osallistua tansseihin enää toista kertaa, joten poika pyysi omaksi parikseen luokkatoveriaan Amanda Laurilaa.

Tansseja on harjoiteltu liikuntatunneilla jo monta viikkoa.

Luvassa on kaikkiaan 14 eri tanssia, joihin kuuluu muun muassa piiri- ja parinvaihtotansseja sekä valsseja.

–Muutamassa kohdassa on vaikeaa, kun pitää muistaa, mihin suuntaan lähdetään.

Laurilan oma suosikki on amerikkalainen square-tanssi Do sa do.

Lisäksi koulun omana tanssikoreografiana on potpuri, jossa on kappaleita 1980-luvulta 2010-luvulle.

LAURA KROHN

Juttu on julkaistu lehdessä 31.1.

Kommentoi