Toiset ovat suomenruotsalaisia ja toiset pohjalaisia, siis eteläpohjalaisia. Kuinkahan monta kertaa on kuultu ne samat utelut Strömsöstä, jussipaidoista ja puukoista.

Ruotsinkielisten ja muualta muuttaneiden suomenkielisten lisäksi Vaasassa asuu myös paljon ulkomaalaisia.

Tarkoin varjeltu salaisuus tuntuu sen sijaan olevan, että onhan täällä myös paljon meitä ihan paljasjalkaisia suomenkielisiä vaasalaisia.

Sellaisia, jotka ovat syntyneet täyden palvelun keskussairaalassa Hietalahdessa ja kulkeneet suomenkielisen koulupolun.

Vuonna 2016 Vaasan keskussairaalassa syntyi noin 750 lasta vaasalaisille vanhemmille. Kaupungin asukkaista hieman alle 70 prosenttia on suomenkielisiä.

Vaasassa siis asuu tänä päivänä viisinumeroinen luku suomenkielisiä perusvaasalaisia.

Mutta kuka pitää meidän puoliamme? Kuka vaalii meidän kulttuuriamme? Mitä se kulttuuri edes on?

Eihän meillä ole lainkaan omaa murretta. Me puhumme Suomen puhtainta yleiskieltä pienellä yli-höysteellä.

Millainen ihminen on tyypillinen paljasjalkainen suomenkielinen vaasalainen?

Minäpä kerron.

Hän on tosi kova paiskimaan töitä. Vaasalla on pitkä ja menestyksekäs historia, ja hyvin täällä menee nytkin.

Tämä menestys perustuu siihen, että mitään ei ole saatu ilmaiseksi. Olkoon paljasjalkainen vaasalainen haalarihommissa tai pörssiyhtiön laskuttajana, duunia painetaan pää märkänä.

Kun käy lounastunnilla Vaskiluodon ruokalassa, siellä näkee perusvaasalaisia työn sankareita. Havaijinleike huiviin, ja taas mennään.

Hän on melko vaatimaton. Joillakin on rahaa kuin rantarosvolla, mutta vauraudella ei pröystäillä. Se ei ole luontevaa paljasjalkaiselle suomenkieliselle vaasalaiselle.

Jos hankitaan jotain luksusta, auto tai vene tai asunto, se tehdään omaksi iloksi. Tarkoitus ei ole saada naapureita kateellisiksi, vaikka he sitä pian ovatkin.

Omista asioista ei ole tapana tehdä suurta numeroa. Ei myöskään ole tarpeen korostaa sitä, mistä ollaan kotoisin.

Jotkut eteläpohjalaisethan näin tekevät ja puhuvat oman maakunnan ulkopuolella vielä normaalia leveämpää murretta.

Hän on liberaali ja suosii sanontaa "kukin tyylillään" niin kauan, kun tuo tyyli ei häiritse omaa elämää. Jos niin käy, itsepäinen perusvaasalainen kyllä osaa nostaa metelin.

Muunkielisiin suhtaudutaan asiallisesti, koska Vaasa on aina ollut kansainvälinen kaupunki.

Hän on huumorintajuinen, rento ja huoleton. Velvollisuudet hoidetaan tunnollisesti, mutta töissäkin saa olla hauskaa.

Muun muassa tällainen on paljasjalkainen suomenkielinen vaasalainen.

MIKKO KALLIONPÄÄ