Samalla tavoitellaan linjauksia, joilla pyritään turvaamaan pohjoismaisen hyvinvointivalton tulevaisuus myös vuosikymmeniksi eteenpäin.
Suomalaiset ovat alkaneet jo saada esimakua siitä, mikä meillä on edessä.
Kuntauudistuksesta on noussut armoton poru. Eläkeiän nostamisessa on ajettu bunkkereihin, joista on vaikea nousta ylös. Puolustusvoimien säästöjä vastaan viriää vastarintaa eri puolilla maata. Lääkekorvausten leikkaaminen ei tietenkään maistu juuri kenellekään.
Luonnollista on myös se, että poliisin toimintaa uhkaavat leikkaukset herättävät suurta huolta.
Reaktiot ovat odotettuja ja hallitukselle voi luvata todella raskaita päiviä, varsinkin jos sen rivit alkavat entisestään rakoilla.
Edessä olevaan matokuuriin on kaksi täysin vastakkaista näkökulmaa. Toinen kuva näyttäytyy kuin satelliitista. Hallituksen on kyettävä tarkastelemaan taloutta ja maata kokonaisuutena eurooppalainen ja maailmanlaajuinen horisontti muistaen.
Tavoitteena on yrittää turvata pienen Suomen toimintaedellytykset. Keskeinen tekijä on, että Suomeen luotetaan ja sen taloudenpitoon uskotaan. Yksi mittari on maan luottokelpoisuus. Sitä määrittävät tahot katsovat silmä kovana, millaisen talousohjelman Suomi laatii. Jos kuuri ei riitä, niin meille välttämättömien ulkomaisten lainojen korko ja hinta kallistuvat.
Mutta tämä on todellakin vain toinen puoli .Yksittäisten kansalaisten kannalta merkittävämpi on veronkorotuksissa ja leikkauksissa se, miten päätökset tuntuvat jokaisen omassa elämässä.
Yhteiskuntaamme on iskostunut syvälle yhteisvastuu ja kaveria ei jätetä -henki, vaikka Milton Friedmanin esittämään täydelliseen taloudelliseen vapauteen uskovien ääni kaikuu välillä yllättävänkin vahvana.
Hyvä esimerkki tästä on Helsingin Sanomissa julkaistu Björn Wahlroosin haastattelu. Haastattelu herätti niin paljon kielteistä huomiota, että lehti joutui poikkeuksellisesti selittämään, miksi se oli tehty.
Päätöksenteon vaikeudesta on hyvä esimerkki poliisin toiminta. Hallitusohjelmassa edellytetään, että poliisien määrä säilytetään ennallaan, vaikka määrärahoja aiotaan leikata tuntuvasti.
Maallikon mielestä asetelma on täysin mahdoton. Jo nyt eri puolilla maata joudutaan odottamaan poliisia liian pitkään.
Samanlaista painia poliitikot joutuvat käymään lukuisissa asioissa. On toteutettava suuri linja, mutta samalla yritettävä muistaa pieni ihminen. Hallituksen onneksi olemme vielä kaukana Kreikan tiestä. Ja jos hallitus onnistuu, niin kaukana myös pysymme.
Toivottavasti ei myöskään toteudu hokema, että joko säästetään tai itketään ja säästetään.
