Paketti on jo toinen laatuaan, eikä lisämiljardeihin ole enää muissa euromaissa voimia. Tahtokin on koetuksella. Vaikuttaa melko mahdottomalta, että uusista tukikimiljardeista saataisiin enää poliittisia päätöksiä aikaan.
Esimerkiksi Suomi tuskin voi enää ajatella lisävastuita.
Myös aivan tuoreet viestit Kreikan tilanteesta ovat erittäin huolestuttavia ja lisäävät epäilyksiä entisestään.
Financial Times-lehti kertoo saaneensa käsiinsä salaisen raportin, joka antaa perin synkän kuvan maan tilanteesta.
Pahimmillaan Kreikka tarvitsisi tällä vuosikymmenellä vielä jopa 245 miljardia lisää. Jos hyvin menee, silloinkin tarve olisi vielä noin 50 miljardia.
Tähän saakka tukia on annettu pitkälti pakon edessä. Valtavilla tuilla on yritetty pitää Euroopan rahoitusmarkkinoita toiminnassa ja maanosan talousoloja mahdollisimman vakaina.
Siinä on onnistuttu, joskin hinta on ollut tähtitieteellinen.
Onko Kreikka-apu ollut hintansa väärti? Se tiedetään varmuudella vasta joskus myöhemmin.
Selviä hyötyjä voi silti jo nyt nimetä. Kreikka on saanut uuden mahdollisuuden ja välttänyt täyden katastrofin.
Samalla Kreikkaa luotottaneilla eurooppalaisilla pankeilla on ollut aikaa varautua mittaviin luottotappioihin, joita niille on Kreikasta koitunut ja todennäköisesti tulee vielä lisääkin.
Lisäksi koko Eurooppa on hyötynyt sen, että ongelmien tartuntavaara Kreikasta muihin maihin jo melko pieni.
Nyt koko Euroopassavoidaan hengittää vähän vapautuneemmin kuin vielä esimerkiksi vuosi sitten.
Tämäkin tukipaketti on silti vain samaa ajan peluuta kuin kaikki tähänastinenkin. Kreikka on maana toivottomassa tilanteessa, oli maa eurossa tai sen ulkopuolella.
Oikeastaan ainut vahvuus on matkailu. Teollisuus on kehittymätöntä, jolloin ulkomaille vietävää on vähän mutta sieltä tuotavaa sitäkin enemmän. Vaihtotase on rajusti miinuksella.
Hallintokin onKreikassa avuttomassa tilassa, ja esimerkiksi veronkanto ei toimi. Kaiken yllä rehottaa vielä laaja korruptio.
Kestävän kasvun ura on toivottoman kaukana, ja tiukat säästökuurit siirtävät sitä yhä etäämmälle.
Tuntuu yhä selvemmältä, ettei tämäkään tukipaketti riitä nostamaan Kreikkaa. Siksi pitkään on uumoiltu, että lisää miljardeja tarvittaisiin vielä.
Nyt sovitusta paketista suuri osa menee vain vanhojen velkojen uudelleenjärjestelyyn. Siitä ei ole käytettäväksi esimerkiksi uusiin investointeihin, jotka kuitenkin olisivat kaiken talouskasvun perusta.
Tämäkään paketti ei onnistuessaan laskisi Kreikan julkista velkaa vasta kuin 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä.
Entäpä jos bkt ei kasvakaan niin kuin on arveltu?
