Suomalaisten on syytä tarkkailla mitä tapahtuu maassa, jossa poliitikot ovat halunneet tehdä vain helppoja päätöksiä. On erittäin epätodennäköistä, että Suomi joutuisi vastaavanalaiseen tilanteeseen kuin Kreikka, mutta jos valtion lainojen korot nousisivat jyrkästi emmekä pääsisi lainakierteestä, sama kohtalo olisi myös meillä, ja nopeammin kuin kuvittelemmekaan.
Suomi ei ole vain osa Euroopan vapaita markkinoita, olemme myös osa vapaita maailmanmarkkinoita, mikä suosii vientiteollisuutta. Mutta maailmanlaajuisilla markkinoilla voivat kilpailla vain maailman johtavat teollisuusalat. Nämä voivat myös kilpailla maailmanlaajuisista älyistä ja maksaa palkkoja, jotka tavallisista ihmisistä ovat päätähuimaavia. Tämä on tänään lähes välttämätöntä, jotta voi olla osa kansainvälistä kilpailua ja tuotekehitystä.
Oiva esimerkki tästä ovat viimeviikon tapahtumat Salossa. Palkoilla ja sosiaalieduillamme me suomalaiset emme pysty kilpailemaan maailmanlaajuisesti. Työ, jota Nokian tuhat työntekijää Salossa on tehnyt, ei lopu siihen, että Salon yksikkö lakkautetaan. Tulevaisuudessa puhelimet valmistetaan maissa, joissa kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.
Kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen, mutta palkka- ja kustannuspaineemme ei kestä globaalia kilpailua. Tällä hetkellä lainaamme rahaa mailta, joissa suuri osa ulkoistetuista yrityksistämme sijaitsee, voidaksemme ostaa heidän tai oikeastaan omat tuotteemme. Uudet tuotantomaat lainaavat kernaasti meille rahaa, koska haluavat, että meillä on varaa ostaa heidän tuotteitaan.
Tässä tilanteessa hallitus yrittää toteuttaa suuren kunta- ja rakenneuudistuksen turvatakseen ikääntyvälle väelle kunnalliset palvelut. Tämän prosessin taustalla on varmaan kuntabyrokratian ja poliitikkokunnan tehostaminen. Siksi kunta-alan poliitikkojen ja kuntajohtajien vastustus on kova. Mutta tämä uudistus ei riitä, valtiovallan on myös lakattava säätämästä uusia lakeja, jotka esimerkiksi byrokratian takia tekevät toimenpiteistä yrityksille kalliimpia.
Minun ei ole vaikea ymmärtää yrittäjiä ja teollisuusjohtajia, jotka Helsingin Sanomissa 13.2. arvostelivat EK:n johtoa palkkaneuvottelujen loppuvaiheesta. Ellei tuotteita voi myydä, on löydettävä ratkaisu. Tähän saakka yrityksemme ovat siirtäneet tuotannon ulkomaille, mutta tämä ei käy ajan mittaan. Kysymys kuuluu, miten voimme ratkaista ongelman, kun Suomessa tuotantokustannukset ja palkat ovat liian korkeat verrattuna moniin muihin maihin, joihin yrityksiämme on ulkoistettu.
Yhtenä edellytyksenä suomalaisten ongelmien ratkaisuksi on, että jokaisen meistä täytyy työskennellä entistä useampi tunti vuodessa. Meidän on myös huolehdittava siitä, että nuorille, jotka eivät käy koulua, annetaan harjoittelutyötä, josta nuorille ei makseta korvausta ellei ole suoritusta.
Eläkeläisten, jotka haluavat työskennellä eläkkeelle siirryttyään, ei tarvitsisi maksaa enempää kuin 20 % veroa sivutuloistaan. Nämä kolme ratkaisua sekä valtion ja kuntien byrokratian kunnollinen saneeraus ja poliitikkokunnan pienentäminen, auttavat maatamme vähän matkaa.
Tämä vaatii päätöksiä, jotka eivät tuo ääniä seuraavissa vaaleissa, mutta jotka on siitä huolimatta tehtävä. Mitä pikemmin sitä parempi.
Lars Gästgivars (r.)
Kansanedustaja Mustasaari
