Keba-yhtyeen kelkka sai vauhtia, kun yhtye osallistui vuonna 1984 Rockin SM-kilpailuihin, kilpaillen mm. Kolmannen Naisen ja Peer Güntin kanssa. Bändi levytti 1985-1987 kaksi pitkäsoittoa ja lukuisia singlejä.

Herkkää betonia pitää sisällään ryhmän koko levytetyn tuotannon. Moni kappaleista ei ole aiemmin nähnyt päivänvaloa cd-muodossa, joten kyse on kulttuuriteosta.

Keban kepeä suomirock virtailee antoisimmin tarttuvilla raidoilla Kesä Espalla ja Nana, mutta oma arvonsa on myös letkeällä Intiaanit ratsastaa -virnuilulla. * * *

Vesku Loiri & Rag Paananen: Merirosvokapteeni Ynjevi Lavankopoksahdus (Sony).

Vesa-Matti Loirin ja Matti "Rag" Paanasen mestarillinen lastenmusiikkilevy vuodelta 1974 julkaistiin vihdoin uudelleen masteroidussa muodossa. Omaperäiset tarinat noitineen, suklaamantereineen ja sinappikäärmeineen esitetään progressiivisen rockin sävyin, joiden parissa aikuisetkin saavat nauttia.

Rag Paanasen Hammond-taiteilut, Seppo "Paroni" Paakkunaisen näkemyksellinen puhallinsoitinkirmailu sekä Loirin antautuvat lauluosuudet muodostavat unohtumattoman avantgardistisen elämyksen.* * * * *

Retropop: Tämän hetken tähden (Pieni ja ihmeellinen).

Lempääläinen Retropop kaiuttaa nimensä mukaisesti menneisyyteen kaivautuvaa syntikkapoppia. Kasarikaikuinen kakkosalbumi puskee mieleen aaltoja aina A-hasta Movetroniin, mutta omaakin pirteää asennetta on mukana. Laulaja Saila Ojalan terhakka ääni vuoraa osaltaan levyn aurinkoiseksi.* * *

Bob Malmström: Tala svenska eller dö (Spinefarm).

Bob Malmströmin projekti ylistää pilke silmäkulmassa suomenruotsalaisia porvarillisia arvoja. Häiriköivä metallin kirskunta äityy melko sekopäiseksi, eikä yhtye saa sanottavaansa selkeästi esille. Pari kekseliästä kitarariffiä eivät kykene kantamaan turhauttavan metelöivää julkaisua.*

Lassi Valtonen: Kukin tyylillään (Sony).

Idols-kisasta tuttu Lassi Valtonen rakensi erinomaisen debyyttikiekon. Folkilla ja popilla juhlivalle akustishenkiselle Kukin tyylillään -levylle rustasivat biisejä mm. Matti Johannes Koivu ja Topi Saha, mikä takasi aistikkaiden melodioiden läsnäolon.

Valtonen vakuuttaa tulkitsijana; heleä piirto Pelle Miljoonan bravuurista Nuoriso sairastaa syöpää on yksi vuoden kiintoisimmista kotimaisista covereista.* * * * *

Demonic Death Judge: The Descent (Inverse).

Demonic Death Judge keräsi esikoisäänitteensä stoner rockin ja metallin kalmaisista lietteistä. Saku Hakulin rouhea sähkökitara sekä Jaakko Heinosen kurkusta kiipeävä karheus viimeistelevät rupiset kappaleet.

Pinkfloydmainen instrumentaalipala Stick That in Your Pipe and Smoke It lienee parasta, mitä orkesterilla on plakkarissaan.* * *

Koria Kitten Riot: The Lows & the Highs (Solmu Records).

Helsinkiläisestä Johnny Superhero -kokoonpanosta tuttu Antti Reikko jatkoi Koria Kitten Riot -projektiaan jo toiseen pitkäsoittoon. The Lows & the Highs rullaa hyväntuulisesti vaihtoehtopopin ja akustisen tunnelmoinnin tiellä, jolla kaihdetaan kuluneita kuvioita.

Oivaltavien sovitusten kimara nautiskelee kiitettävän runsaasti höyrykitaran pehmeästä soinnista.* * * *

Katri Helena: 30 suosikkia (Warner).

Sinivalkoisen äänen vuosien 1963-1981 materiaalia siivilöivä kokoelma 30 suosikkia antaa tilaa muillekin esityksille kuin puhki kuluneille hiteille. Kattauksesta irtoaa mm. tango Kesän viimeinen ilta (1963), jolla Katri Helena kuulostaa viehkon viattomalta. Koosteen nostalgiakerroin kipuaa korkeuksiin.* * *

Cliff Richard: Soulicious (EMI).

Jo 71 vuoden ikään ehtinyt Cliff Richard jaksaa yhä levyttää. Tällä kertaa haaviin tarttui uutta ja vanhaa soul-värinää, jonka tuotti Motown-legenda Lamont Dozier. Memphisissä äänitetyn kohtuullisen svengaavan kutuilualbumin vieraina hehkuvat mm. Percy Sledge, Roberta Flack sekä Valerie Simpson.* * *

Fairport Convention: The Battle (Fg-Naxos).

The Battle niputtaa samaan pakettiin brittiläisen folk rockin peruskallion Fairport Conventionin levyt Red & Gold (1989) ja The Five Seasons (1990). Kun kitaristi Martin Allcock, basisti Dave Pegg sekä viulisti Ric Sanders pääsevät vauhtiin, perinteistä moderniin ilmaisuun tanssahteleva keitos on antoisimmillaan.* * * *

Juha Seitz