Aku Louhimiehen Vuosaari on harvinaisen tyly episodidraama tarpeesta tulla nähdyksi ja kosketetuksi. Rakkaudesta elokuvan henkilöiden on vaikea edes unelmoida.
Inhorealistisen julman rainan pelastus ovat hienot näyttelijät, johdonmukainen ohjaus, käsikirjoituksen yllätyksellisyys ja elokuvan aivan viimeisten minuuttien aikana pilkahtava hento toivo.
Kylmässä avioliitossa elävä ulkomaalainen liikemies (Sean Pertwee) tulee työasioissa Suomeen. Heti alussa autonkuljettaja (Sulevi Peltola) kertoo suomalaisten olevan kovia rakastamaan. Koko leffa kertoo karusti, että halua siihen on paljon enemmän kuin osaamista.
Isoin yhdistävä tekijä elokuvan henkilöiden välillä on apaattinen televisionkatselu ja kykenemättömyys kohdata läheisensä.
Saran (Matleena Kuusniemi) ja Laurin (Pekka Strang) avioliitto on lapsista ja kunnossa olevasta taloudesta huolimatta kylmä kuin Suomen talvi. Olohuoneessa ei keskustella, vaan katsotaan tosi-tv:tä.
Lauri, liikemies Robert ja teini-ikäisen pojan yksinhuoltaja-isä Pertti (Mikko Kouki) hakevat läheisyyttä maksullisista naisista, kukin erilaisin lopputuloksin. Nämä episodit Louhimies kertoo hyvin kauniisti: miesten hauraissa yrityksissä lähestyä toista ihmistä on suurta uskoa.
Taneli Mäkelän esittämän yksinhuoltajan kiltti 16-vuotias Milla-tytär (Amanda Pilke) haluaisi kovasti huomiota isältään, ja kun ei sitä saa, ajautuu kokemattomuuttaan hyväksikäytetyksi.
Laura Birn tekee huikean roolin kovaa vauhtia alkoholisoituvana, joka suhteessa sivuraiteelle joutuneena lähiöprinsessana. Poikaystävää näyttelevä rap-artisti Deogracias Masomi suoriutuu roolistaan vähintäänkin yhtä hyvin.
Vuosaari on kaikella tapaa laadukkaasti käsikirjoitettu ja ohjattu elokuva, jossa on runsaasti loistavia näyttelijöitä. Leffan henki on synkkä ja ahdistava. Aikuiset ovat ilkeitä, julmia tai välinpitämättömiä.
Mutta viesti menee perille.
