Suora kaksivaiheinen kansanvaali on Suomessa järjestettu kolme kertaa ja kaikilla kerroilla toisella kierroksella vastakkain ovat olleet sosiaalidemokraattien ehdokas, ensin Martti Ahtisaari ja sitten Tarja Halonen, ja porvaripuolueiden ehdokas, Elisabeth Rehn (r.), Esko Aho (kesk.) ja Sauli Niinistö (kok.).
Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan tällä kertaa toiselle kierrokselle saattaisi mennä kaksi porvaripuolueiden ehdokasta. Niinistö pitää ehdotonta kärkipaikkaa. Toisesta sijasta kisaavat keskustan Paavo Väyrynen, perussuomalaisten Timo Soini ja vihreiden Pekka Haavisto.
-Ensi kertaa näyttää siltä, että presidentinvaalien toisella kierroksella ei välttämättä ole perinteistä oikeisto-vasemmisto jakoa, arvioi politiikan tutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta.
Hänen mukaansa uudella tilanteella on vaikutusta äänten testamenttaukseen vaalien toisella kierrokselle. Edellisissä vaaleissa ehdokkaat ovat testamentanneet luontevasti ääniä oikeisto-vasemmisto jaon mukaan.
Esimerkiksi vuonna 2006 keskustan presidenttiehdokas, silloinen pääministeri Matti Vanhanen lupasi heti vaalituloksen selvittyä kampanjatukea kokoomuksen Sauli Niinistölle puolueiden jo aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti. Vanhasen avointa tukea Niinistölle tosin pidettiin enemmän petauksena porvarihallitukselle kuin vaikuttamisena presidentinvaaleissa.
Vuoden 1994 vaaleissa kokoomus ja keskusta lähtivät avoimesti tukemaan Elisabeth Rehniä.
Pitkäsen mielestä uudeksi jakolinjaksi voi toiselle kierrokselle tulla suhtautuminen Euroopan Unioniin. Näin käy, jos vaalien ykkösuosikki Sauli Niinistö saa vastaansa Paavo Väyrysen tai Timo Soinin.
-Tällöin SDP:n voisi olla luontevaa tukea EU-myönteistä Niinistöä, koska myös puolueen oma ehdokas Paavo Lipponen on EU-myönteinen, Pitkänen sanoo.
SDP voi kuitenkin epäröidä julkisen tuen antamista porvareille.
Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mikko Majander pitää mahdollisena, että presidentinvaalien toisesta kierroksesta tulee pitkälti EU-kansanäänestys, jos Väyrynen tai Soini päätyvät toiselle kierrokselle Niinistöä vastaan. Tilanne muuttuu EU-asioissa olennaisesti, jos Haavisto tai Lipponen yltää toiselle kierrokselle.
Majander arvioi puolueiden olevan varovaisia äänten testamenttaamisessa toiselle ehdokkaalle. Toisen puolueen ehdokkaan suoran suosittelemisen sijaan ensimmäisen kierroksen hävinneet puolueet voivat jatkaa EU-vastaisen tai myönteisen linjan korostamista, mistä äänestäjät voivat tehdä johtopäätöksensä.
Loppiaisena kampanjoissa on alkamassa kahden viikon loppukiri. Politiikan tutkijat uskovat eurokriisin pysyvän vaaliteemojen ykkösenä loppusuorallakin, ellei jokin Japanin ydinvoimalaonnettomuuden kaltainen asia yllätä maailmalla.
Vaalikampanjoita tutkijat pitävät tähän asti hyvin siisteinä.
-Siistiin suuntaan on menty, ellei nähdä jotakin viime hetken irtiottoa, Majander sanoo.
Loanheitto kuului presidentinvaalikampanjoihin erityisesti Urho Kekkosen valtakauden (1956-1982) aikana, jolloin Kekkosen tappeluista ja naisseikkailuista julkaistiin jopa lehtisiä.
Kekkosen ajan jälkeisistä presidenttiehdokkaista Väyrynen joutui loanheiton kohteeksi vuonna 1994. MTV3:n uutiset kertoi vaalipäivän aattona, että Väyrynen oli tilannut Venäjältä nootin äärioikeistolaisten järjestöjen toiminnasta Suomessa.
Julkisen sanan neuvosto antoi myöhemmin MTV3:lle langettavan päätöksen ja Väyrynen arvioi kohun vieneen häneltä mahdollisuudet vaalien toiselle kierrokselle.
