-Presidentillä ei ole paljon valtaa. Pitää osata esiintyä ja edustaa, kertoo Sini Eriksson, 17, Vaasan lyseon lukiosta.
Hän äänesti Nuorisovaaleissa Sauli Niinistöä, joka täytti vaatimukset parhaiten.
Erikssonilla ei ollut kovin selvää kuvaa kaikista ehdokkaista. Hän ei ole seurannut vaalitenttejä televisiosta. Sen sijaan hän on lukenut vaalijuttuja Pohjalaisesta.
Eriksson uskoo, että olisi seurannut keskusteluja enemmän, jos hän saisi äänestää. Hän ehtii täyttää 18 ensi syksyn kunnallisvaaleihin mennessä.
-Kyllä kunnallisvaalit kiinnostavat jonkin verran, koska ne vaikuttavat omaan elämään, sanoo Eriksson.
Myös Emilia Majaniemi, 17, äänesti Niinistöä. Hänen äänestyspäätökseensä vaikutti omien vanhempienkin mielipide.
-Halusin tietää, mitä koulu ajattelee, sanoo Majaniemi.
Monet lyseon lukion oppilaat jättivät äänestämättä Nuorisovaaleissa. Vain joka neljäs äänioikeutetuista, alle 18-vuotiaista, äänesti.
Oppilaat järjestivät vaalit itse viime torstaina ja perjantaina aamupäivisin.
-Vaalit olivat täysin vapaaehtoiset. Silloin täällä oli muuttohässäkkä ja kuulutukset eivät toimineet, kertoo yhteiskuntaopin opettaja Mikael Nybäck syitä vaisulle osallistumiselle.
Myös samaan aikaan osunut ruokailu vähensi äänestysintoa.
Marcus Leivo, 16, ja Henri Frangen, 16, eivät äänestäneet nuorisovaaleissa. He ovat kuitenkin melko kiinnostuneita politiikasta.
-En löytänyt edustavinta henkilöä. En osannut päättää muutamista ehdokkaista, toteaa Leivo.
Hän oli ottanut selvää ehdokkaiden ajatusmaailmasta useilla vaalikoneilla. Pohjatiedot joistakin ehdokkaista oli saatu eduskuntavaalien aikana.
Henri Frangen ei osannut päättää Niinistön ja Soinin välillä. Hän oli seurannut useita televisioväittelyitä. Silti äänestäminen jäi väliin.
-En saanut hinattua itseäni äänestyspaikalle.
Suurta osaa nuorista politiikka ei kiinnosta. Mikael Nybäck opettaa yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin valmentavat kurssit, joille osallistuu 20 oppilasta monen sadan oppilaan lukiosta.
-He ovat hyvin kiinnostuneita. Suuri enemmistö ei kauheasti seuraa politiikkaa, hän sanoo.
Yhteiskuntaopin kurssit ovat enimmäkseen vapaaehtoisia. Presidentinvaalien aikaan ehkä noin kuudes lyseon lukion oppilas kävi jotakin yhteiskuntaopin kurssia.
Nybäck kertoo, että nuoret lukevat lehdestä televisio-ohjelmat, sarjakuvat ja nuoria kiinnostavat uutiset. Yksi arvostelukriteeri on seurata kurssien aikana, mitä lehdissä kirjoitetaan yhteiskunnasta.
-Aika heikosti tiedetään puolueiden erot. Ne tuppaavat unohtumaan, sanoo Nybäck.
Nuoret vahvistavat opettajan havainnot kaveripiirissään. Osa on kiinnostunut, enemmistö ei.
Kavereiden kesken puhutaan harvoin politiikasta. Siitä on keskusteltu, ketä on ehdolla vaaleissa.
Kaikki neljä oppilasta uskovat, että Niinistö valitaan seuraavaksi presidentiksi varsinaisissa vaaleissa. Siitäkin huolimatta, että Paavo Väyrynen on sanonut voittavansa.
-Niinistö voittaa, jos Väyrynen ei huijaa, myhäilee Henri Frangen.
