Asiaosaaminen ei yksin riitä, vaan presidentin ulosannin pitää olla sujuvaa. Yhteistyökyky ja hermojen pitäminen tiukoissakin tilanteissa kuuluvat vaatimuksiin.
-Asiaosaamista voidaan arvioida aiemman uran näyttöjen, hankittujen kokemusten sekä solmittujen verkostojen avulla. Muita ominaisuuksia voidaan arvioida tehtävän asettamien odotusten ja vaatimusten perusteella, henkilökonsulttina pitkään toiminut Leppäkoski valottaa.
Hänen mukaansa presidentiksi valittavan henkilön ominaisuudet korostuvat, kun valtaoikeudet kaventuvat.
-Häneltä odotetaan vaikuttavuutta ja arvojohtajuutta, mutta myös kykyä pysytellä tiettyjen asioiden ulko- tai yläpuolella eli hänen tulee kyetä laittamaan asioita ja tekemisiään tärkeysjärjestykseen.
Presidentin persoona mitataan kunnolla vasta kriiseissä. Hyvä johtaja on silloin suoraselkäinen, rohkea, esimerkillinen ja diplomaattinen.
-Emme kuitenkaan ole valitsemassa valistunutta itsevaltiasta tai ylituomaria, Leppäkoski armahtaa.
Leppäkosken mukaan presidentin pitää elää ajassa, eikä nyt valittava henkilö voi toimia kuten edeltäjänsä.
-Esimerkiksi toiminnan läpinäkyvyys, ennakoitavuus ja luotettavuus mitataan nyt erilaisin mittarein kuin vielä pari vuosikymmentä sitten.
Kansainvälisen kanssakäymisen lisääntyminen tuo omat vaatimuksensa, koska ulkopolitiikka on presidentin keskeinen työsarka.
-Presidentti työskentelee kansainvälisessä ja monikulttuurisessa sekä alati muuttuvassa ympäristössä. Siksi sujuvat vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä uskottava esiintyminen ainakin suomen, ruotsin ja englannin kielellä on minimiedellytys tehtävään.
Presidentti on kansakunnalle edelleen sellainen ikoni, että tehtävä vaatii vielä jotakin muutakin.
-Hieman vanhahtavalta kuulostava ominaisuus "sydämen sivistys" on tae sille, että presidentti kykenee kohtaamaan erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä sekä pystyy kahdensuuntaiseen, tasavertaiseen vuorovaikutukseen.
Leppäkoski muistuttaa, että presidentti ei elä umpiossa ja hänen toimintansa on kansalaisten jatkuvan silmälläpidon alla.
-Olipa kyseessä mikä tahansa tehtävä, hakijan pitää kyetä arvioimaan realistisesti omia kykyjään ja mahdollisuuksiaan onnistua tehtävässä. Hänen pitää pystyä ottamaan myös vastaan kritiikkiä toimistaan.
Leppäkoski pitää yksittäisten presidenttiehdokkaiden persoonan ja ominaisuuksien arvioimista ilman syvällistä tuntemusta mahdottomana.
-Se olisi vastoin ammattietiikkaani.
Presidenttiehdokkaiden johtamiskykyjen arvioiminen on alan ammattilaisille niin vaikea tehtävä, ettei siihen löytynyt tekijöitä. Puhetaidon opettaja Juhana Torkki on seurannut tiiviisti ehdokkaiden esiintymistä television vaalitenteissä. Tenttien perusteella hän arvioi ehdokkaiden vahvoja puolia sekä asioita, joissa olisi parantamisen varaa.
