Keskiviikkona Seinäjoella Essayahin paremmin tuntevat vakuuttivat, että nainen elää juuri niin kuin opettaa. Hän ei ole takkejaan käännellyt, eikä lupauksiaan pettänyt.
Ihmisenä Essayah on kuulemma aivan ihastuttava. Hän ottaa toiset huomioon, on mukava ja huumorintajuinen. Kerta kaikkiaan sympaattinen presidenttiehdokas.
Kannatusluvut eivät kuitenkaan nouse kuin nippa nappa nollarajan yläpuolelle. YLE:n tuoreimman tutkimuksen mukaan Essayahia äänestää ensimmäisellä kierroksella kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista.
Siis aivan naurettavan pieni määrä.
Voisiko tästä päätellä, ettei pätevyydellä ja yleisellä sopivuudella ole mitään tekemistä presidentin valinnan kanssa?
Ihan niin se ei mene, mutta melkein.
Pienestä puolueesta on vaikea ponnistaa ykköspaikalle, vaikka olisi miten pätevä ehdokas tahansa. Isommasta puolueesta voi kärkeen kiilata vähän heikommillakin taidoilla, siitä pitävät puolueuskolliset huolen.
Moni puhuu presidentinvaaleista henkilövaaleina. Ehkä siitä kertoo Pekka Haaviston kannatus. YLE:n gallupissa hän on kirinyt kakkoseksi, tosin mitättömällä marginaalilla kolmosena olevaan Paavo Väyryseen.
Haavisto olisi kuitenkin henkilövalinta, jos kuka. Hänen kampanjastaan vihreät tunnukset on siivottu poikkeuksellisen hyvin, eivätkä puolueen kellokkaat ole hänen kanssaan lehtikuvissa juurikaan kaveeranneet.
Ääni Haavistolle tai Essayahille on monelle perinteiselle äänestäjälle ison kynnyksen takana. Jälkimmäisessä ehdokkaassa pelottaa taustapuolue, ensimmäisessä parisuhde samaa sukupuolta olevan kanssa.
Se on suomalaiselle tiukka paikka, mutta gallup-luvuista päätellen jälkimmäisen asian kanssa on helpompi elää kuin ensimmäisen.
Marja Tyynismaa
Kirjoittaja on politiikan toimittaja
